Viheliäiset kitkerät sienet

Viime syksyn sienisato oli mitä mahtavista mahtavin ja meidänkin pakastin pursuaa herkkutatteja, suppiksia, kantarelleja ja lampaankääpiä. Ikäväkseni olen kuitenkin saanut kantapään kautta oppia uusia asioita sienien säilömisestä, sillä kaikki pakasteesta poimituista sienistä tehdyt ruoat ovat olleet kitkeriä.

Olen käynyt taistoon kitkeryyden lähteen selvittämiseksi ja saanut tähän mennessä selville netin ja sukulaisten ystävällisellä avustukseea seuraavaa:

• Kuivatus on pakastamista parempi tapa säilöä sieniä. Esim. kuivatuissa mustatorvisienissä ei ole mitään vikaa.
• Jos sieniä pakastaa, niistä täytyy irrottaa neste pois, eli käyttää pannun kautta. Sellaisenaan pakastetut sienet tuppaavat menemään kitkeriksi. Daa. Miksi en nähnyt tätä asiaa missään silloin kun etsin sienten säilömisohjeita?!? Silloin näin vain ohjeistusta poistaa neste tilansäästön vuoksi.
• Yksi poikkeus löytyy, nimittäin herkkutatit, jotka voi pakastaa sellaisenaan. Toisaalta minä olen saanut niistäkin kitkerää keittoa aikaiseksi. Ilmeisesti siksi että olen käyttänyt keittoon myös tattien sulamisveden. Serkkuni T ohjeisti, että tatit voi myös heittää pannulle kohmeisina ja paistaa nesteen veke siinä yhteydessä. Ei kuulema ole kitkeriä.  

Tätä viimeistä ohjetta noudatin viimeisimmässä tattikeittokokeilussani. Viiden tähden illalliselta peruuntui yksi alkuruoka, joten päätin antaa tateille taas uuden mahdollisuuden ja tarjoita vieraille tatti-cappuccinoa.

Siinä määrin on tullut tehtyä tänä vuonna kitkeriä sienikeittoja, että päätin maistaa ruokaa joka ikisessä valmistuksen vaiheessa. Päätin heittää keiton mäkeen heti jos se on kitkerää. Yllättäen pääsinkin melkein loppuun saakka ilman ikäviä makukokemuksia. Keitto joutui kuitenkin odottelemaan jonkin aikaa vieraita, ja taisinpa minä sitä hieman pohjaankin polttaa, joten lopputulos oli taas kitkerä! Tosin ei niin kitkerä kuin aiemmin, ja tällä kertaa vika taisi olla tosiaan enemmän kokissa kuin niissä sieniparoissa. Keitto huuhdeltiin alas Parés Baltà Brut kuohuviinillä, joka hieman lohdutti kitkerän keiton tuskaa...

No ehkä tämä vielä tästä! Määrät meni mututuntumalla ja kuvakin on oikeasti edellispäivän vielä kitkerämmästä tatti-kantarellikeitosta eikä ko. illallisella tarjotusta 'vain hieman kitkerästä' tattikeitosta. :)

Tatti-cappuccino

• pakastettuja tatteja
• sipulia silputtuna
• valkosipulia silputtuna
• oliiviöljyä
• valkoviiniä
• kasvislientä
• kuohukermaa
• Koskenlaskija-juustoa (viherpippuri)
• suolaa ja valkopippuria
• hienonnettua persiljaa

Laita kohmeiset sienet lämpimälle paistinpannulle ja paista kunnes neste on haihtunut. Lisää oliiviöljy, sipulisilppu ja valkosipulisilppu pannulle ja kuullota muutama minuutti. Kaada pannulle iso loraus valkoviiniä ja kiehauta. Kaada seos kattilaan ja lisää joukkoon kasvislientä. Keitä miedolla lämmöllä puolisen tuntia ja vedä sitten sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää sekaan pari lorausta kermaa (tai lisää kerma ihan lopuksi löysäksi vaahdotettuna) ja mausta suolalla ja pippurilla. Suurusta Koskenlaskija-juustolla ja kun juusto on sulanut, sekoita joukkoon hienonnettua persiljaa.

Tarjoile keitto kahvikupeista. Vaahdota päälle hieman kermaa tai maitoa, tai koristele keitto persiljalla ja paahdetuilla ruisleipälastuilla.