keskiviikko 26. elokuuta 2015

Blogi on muuttanut

Blogimme on muuttanut! Uusi osoite on www.puistolanbistro.blogspot.com ja sinut ohjataan sinne automaattisesti 10 sekunnin kuluttua. Uudesta blogista löytyy koko Grillataan ja chillataan -blogin arkisto.

Tervetuloa!

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Vadelmajuustokakku

Meidän pikkutyttynä on oikea vierasmagneetti. Hyvä, koska mikäpä sen mukavampaa kuin kahvitella rakkaiden siskojen ja ystävien kanssa! Tämänpäiväisille vieraille innostuttiin neidin kanssa leipomaan yhdessä vadelmajuustokakkua. Tytössä on ainesta kokiksi, seuraa nääs erittäin tarkkaavaisena keittiötouhuja kantorepussa. :)

Kakusta tuli oikein maukas ja ihanan vadelmainen! Heitin ainekset summassa ja liivatteen määrä oli omaan makuuni oikein sopiva. Jos kuitenkin haluaa kakusta salonkikelpoisen sileine reunoineen niin liivatetta kannattanee laittaa yksi enemmän.


Vadelmajuustokakku

  • 200g digestivekeksejä
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 75g voita
  • 400g pakastevadelmia
  • 2 dl kuohukermaa
  • 200g tuorejuustoa
  • 2 prk vaniljarahkaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 5 liivatelehteä
  • tarjoiluun: tuoreita vadelmia, turkkarimurua ja lakritsikastiketta
Valmista pohja. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon vaniljasokeri ja sulatettu voi. Painele pohja leivinpaperoidun irtopohjavuoan pohjalle ja paista 175 asteessa 10 min.

Valmista vadelmamousse. Kiehauta pakastevadelmat ja siirrä jäähtymään. Ota talteen pari rkl vadelmien mehua. Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa kerma ja lisää joukkoon tuorejuusto, rahka, sokerit ja vadelmat. Sekoita. Lämmitä tilkka vadelmien mehua mikrossa ja liuota mehuun liivatteet. Sekoita liivate moussen sekaan ja kaada jäähtyneen kakkupohjan päälle. 

Anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti ja tarjoile tuoreiden vadelmien, turkinpippurimurun ja lakukastikkeen kera.




 

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Savukala-panzanella

Ruoanlaitto on ollut viime viikkoina helppoa. Glorian ruoka ja viini -lehden kaksi viimeisintä numeroa ovat olleet nimittäin sellaisia, että voisin kokata koko lehdet läpi. Ja niin olen ajatellut tekevänikin. Ruoanlaitossa usein työläintä on suunnittelu. Ensin pitää miettiä, että mitä tekee mieli (kauhean vaikeaa joskus) ja sitten etsiä paras mahdollinen ohje kyseiselle ruoalle netin syövereistä tai keittokirjoista. Helpommalla pääsee kun päättää kokata jotain siitä lehdestä tai keittokirjasta joka ensin sattuu käsiin. 


Tämä savukala-panzanella tuli valituksi tänään, koska viikonlopulta pöydälle oli jäänyt maleksimaan yksi kokonainen patonki. Hävikistä herkuksi siis! Ja herkkua tämä tosiaan olikin! Ja lievitti hieman sitä tuskaa, jonka Sisiliassa matkailevat ystävät aiheuttavat Facebook-päivityksillään. :)


Savukala-panzanella
(neljälle)
  • 1 valkosipulinkynsi
  • puolikas patonki tai muuta vaaleaa leipää
  • 0,5-1 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl vaaleaa tai tummaa balsamicoa
  • 250g kirsikkatomaatteja
  • 400g lämminsavustettua kalaa
  • 1 salaatti/kesäsipuli
  • 2 rkl kapriksia
  • 1 ruukku basilikaa
  • 1/4 tl suolaa
  • 1/4 tl mustapippuria myllystä.
Kuori ja viipaloi valkosipuli ja lämmitä se oliiviöljyn kanssa pannulla. Kuutioi vaalea leipä ja lisää pannulle. Paahda leipäkuutioita pannulla kunnes saavat hieman väriä.

Kaada leipäkuutiot isoon kulhoon, mausta balsamicolla. Halkaise tomaatit ja purista niistä mehua leipien päälle. Laita tomaatit, viipaloitu sipuli, kaprikset ja basilikanlehdet kulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita kevyesti. Lisää savukala paloina salaattiin ja nauti heti.


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ylikypsää possua burgerissa ja oluinen BBQ-kastike

Me ollaan tänä kesänä intouduttu taas uudestaan Weberin smokerilla tehdystä nyhtöpossusta. Uuden innostuksen on aiheuttanut alkukesästä hankittu injektioruisku, jonka ansiosta mehukkaan ylikypsän savupossun tekeminen on suorastaan naurettavan helppoa. 



Injektiomarinoinnin lisäksi olemme perehtyneet aiempaa paremmin possun lihan kypsymisen ihmeellisyyksiin ja törmänneet esimerkiksi kypsymisen jämähtämisen ilmiöön. Jämähtäminen tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa lihan sisälämpötila jämähtää paikalleen tai nousee tuskaisen hitaasti muutaman tunnin ajan, vaikka grillin lämpötilassa tai muissa olosuhteissa ei tapahdu mitään muutosta. Yleensä tämä tapahtuu siinä 85 asteen tietämillä ja usein on käynyt niin että on ollut pakko luovuttaa ja syödä ennen kuin päästään sinne yli 90 asteen.

Amerikkalaisten BBQ-mestareiden sivustoilta olemme sittemmin oppineet, että jämähtämisen voi välttää sillä että kääräisee lihan folioon kypsyttämisen puolessa välissä, jolloin liha on jo imenyt kaikki savut eikä pane pahakseen foliokerroksesta. Tämä myös nopeuttaa lihan kypsymistä huomattavasti, jolloin liha ottaa vain n. 3h/kg kypsyäkseen yli 90 asteiseksi matalassakin (max 120 astetta) lämpötilassa. Jos arvostaa rapsakkaa pintakerrosta niin folio kannattaa ottaa taas loppuvaiheessa pois. Tämä kannattaa kuitenkin tehdä ennen kuin liha on niin mureaa että se hajoaa käsiin (< 90 astetta).


Juhannuksena savustettua BBQ-possua syötiin burgereiden muodossa. Lihan lisäksi burgereissa oli chili-valkosipulimajoneesia, marinoitua punasipulia, paahdettua sipulia sekä Glorian ruoka ja viini -lehdestä bongattu mainio oluinen BBQ-kastike. Lisukkeena syötiin grillattua ananasta ja maissia sekä coleslaw -kaalisalaattia. Hyvä setti!



Ylikypsä BBQ-possu
(n. 10 annosta)

  • kokonainen possunniska (tai n. 2kg muuta rasvaista possunlihaa)
  • pari rkl suolaa
injektiomarinadi

  • 2 dl omenamehua
  • 2 rkl Worchester-kastiketta
  • 2 tl suolaa
rubi
  • 1 rkl paprikajauhetta
  • 1 rkl valkosipulijauhetta
  • 1 rkl sipulijauhetta
  • 0,5 rkl cayannepippuria
  • 0,5 rkl mustapippuria
  • 3 rkl fariinisokeria
Suolaa possu kauttaaltaan ja laita jääkaappiin n. vuorokaudeksi. Pyyhi imeytymätön suola pois. Sekoita injektiomarinadi ja ruiskuta se lihan sisään. Työnnä ruisku lihaan ja ruiskuta samalla vetäen ruiskua ulos lihasta. Ruiskuta marinadia n. 10-15 kohtaan. Sekoita rubi ja hiero lihan pintaan. Jätä odottelemaan grillin lämpeämistä.

Kuumenna Weberin savustin ohjeiden mukaan. Pallogrillissä saman voi tehdä epäsuoralla lämmöllä ja savustuslastuilla kunhan laittaa vesiastian grillin pohjalle kosteutta antamaan. Optimaalinen savustuslämpötila on 100-120 astetta. Laita liha grilliin lämpömittarin kera ja varaa aikaa vähintään 3h/kg. Kääräise liha folioon kun sisälämpötila on 65 astetta. Odottele kunnes liha on vähintään 90 asteista (93-95 vielä parempi) ja nauti grillissä lämmitettyjen sämpylöiden kanssa esim. chili-valkosipulimajoneesin, marinoidun punasipulin ja kaalisalaatin kera.


Oluinen BBQ-kastike
(6 dl, ohje Aniko Lehtisen käsialaa, Glorian ruoka ja viini 4/2015)

  • 1 sipuli
  • 1/2-1 chili
  • 1 dl tomaattipyreetä
  • 25g voita
  • 3 dl tummaa olutta (brown ale)
  • 1 dl fariinisokeria
  • 1 dl punaviinietikkaa
  • 2 rkl Worcesterkastike
  • 1 rkl sinappia
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1 tl suolaa
  • 1/2 tl mustapippuria

Kuori ja hienonna sipuli ja chili. Kuullota sipuli ja tomaattipyre voissa pannulla. Lisää loput aineet. Kiehauta ja keitä kasaan n. 20 min tai kunne sakenee. Soseuta ja maista. 


sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Raparperipiirakka

Meidän pikku-Pihlalla on tänään nimipäivä, ja innostuin sen kunniaksi leipomaan raparperipiirakkaa. Kutsuttiinpa oikein kummit, isovanhemmat ja tädit kyläänkin ja niinhän meillä oli lopulta kasassa oikein kivat yllätysjuhlat. Sankari kylläkin veti sikeitä lähes koko kemujen ajan, mutta sainpahan itse tilaisuuden nautiskella rauhassa piirakan palan jos toisenkin (jos kolmannenkin).

Piirakka oli niin hyvää, että ohje oli kirjattava talteen. Tämä on kopsittu Maku-lehden sivuilta, mutta ohje on kaiketi vanha ja tunnetaan myös nimellä Maisemakahvilan raparperipiirakka. Tykkäsin piirakassa siitä, että se oli sisältä mehevä mutta pinnalta rapsakka. Olen nääs vannoutunut murupäällysteiden fani. Toisaalta rakastan myös rahkapiiraita. Tämä oli hyvä kombo niistä. 

Ensi kerralla taidan laittaa kuitenkin enemmän raparperia, koska niiden osuus piirakassa jäi vähän vähäiseksi. Tai ehkä heitän mukaan litran mansikoita. Taidan tehdä toisen satsin jo juhannukseksi kahvipöytään!



Raparperipiirakka

Muruseos

  • 250 g voita
  • 8 dl vehnäjauhoja
  • 3 dl sokeria
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 2 tl vaniljasokeria

Pohjataikina

  • 2 dl piimää
  • 1 kpl munaa

Täyte

  • 10 dl raparperia paloiteltuna
  • 200 g kermaviiliä
  • 250 g maitorahkaa
  • 2 dl sokeria
  • 2 kpl munaa
  • 3 tl vaniljasokeria


Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisula. Nypi murumaiseksi. Siirrä muruseoksesta 1/4 toiseen kulhoon.

Lisää loppuun muruseokseen piimä ja muna. Sekoita taikinaksi. Taikinaan jäävistä paakuista ei tarvitse huolestua - ne häviävät paistamisen aikana. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipannulle (35 x 42 cm).

Ripottele pohjataikinan päälle raparperit. Sekoita loput täytteen ainekset keskenään. Kaada seos raparperinpalojen päälle. Ripottele pinnalle loppu muruseos. Paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.


maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kastejuhla

Blogissamme on vietetty hiljaiseloa lähes koko kevät. Syy on sentään hyvä - perheeseemme syntyi huhtikuussa ihana pieni tyttönen, ja aika on mennyt häntä ihastellessa. :)


Viime lauantaina vietimme tytön kastejuhlaa ihanan aurinkoisessa säässä noin kolmenkymmenen juhlavieraan kanssa. Olin ensin ajatellut vetäistä juhlat kevyellä setillä ja tilausruoilla, mutta päivän lähestyessa löysin kun löysinkin sisäisen keittiökeisarini taas jostain, ja niin meillä olikin lopulta keittiössä täysi tohina päällä ennen juhlia. Tilaukseen meni lopulta vain täytekakku, jonka tilasin lähileipomosta. Koristeet kakkuun tuli postitse Oulusta saakka ja ne loihti taitava Kakkutaiteilija, serkkuni Anna-Maaria.


Kokkausintoni löytymiseen saattoi vaikuttaa ennen juhlia pihalle hankittu Weberin savustin ja Hesarista ja Glorian ruoka ja viini -lehdestä bongatut kiinnostavat ohjeet. Niiden avulla pöytään tuli laitettua jotain uuttakin eikä vaan tuttuja ja turvallisia tarjottavia joita olin ensin ajatellut käyttäväni. 


Kirjoittelen ohjeet ylös sitä mukaa kun ehdin. Määristä olen oppinut sen, että vaikka kuinka kirjaan ylös edellisten juhlien menekkejä, niin en siltikään uskalla seuraavissa juhlissa laittaa tarjolle yhtään vähempää. Nytkin ruokaa jäi reilusti yli, mutta hyvin ne on huvenneet tässä männä päivinä erinäisissä rääppiäisissä. Eipähän tarvi muutamaan päivään kokata!








maanantai 23. maaliskuuta 2015

Kotikokkikisa, vol 3: ystävänpäivädinneri

Kotikokkikisamme kolmas ilta osui ystävänpäivälle, mistä illan emäntä oli napannut illalle mainion teeman. Tässä vaiheessa kisaa kattauspuoli lähti liitämään oikein kunnolla, ja meitä olikin odottamassa upeasti koristeltu juhlapöytä henkilökohtaisine menukortteineen.



Alkumaljan jälkeen dinneri starttasi herkullisilla peruna- ja sipulilehdyköillä, jotka tarjoiltiin salaatin ja balsamikosiirapin kera. Pääruokana nautimme muhevaa Guinness-pataa jumalaisen vihreän ohraton kera. 



Ennen jälkiruokaa pääsimme askartelemaan illan ohjelmanumeron parissa. Keramiikka-alalla oleva ystäväni oli järkännyt meille mukien koristelua, ja jokainen sai loihtia itselleen siirtokuvilla upean persoonallisen kirkkaan punaisen mukin teeman mukaisesti. Oli jännää! Dinnerin päätti suussa sulava vadelmainen juustokakku, joka tarjoiltiin ihanan kirpakan vadelmakastikkeen kanssa. 


Ilta oli jäälleen kerran ihan mahtava. Eipä taida olla mitään parempaa kuin olla ystäviensä hemmoteltavna heidän omassa kodissaan. :) Tällä kertaa oma suosikkini menussa oli ihanan kermainen vihreä ohratto, joten tässäpä teille sen ohje. Ohraton ohje, samoin kuin Guinness-padan ohje löytyvät Sinebrychoffin sivuilta täältä.

Vihreä ohratto
(neljälle)
  • puolikas purjo
  • 1,5 dl kermaa
  • 1/2 dl kuivaa omppusiideriä
  • 5 dl kypsiä ohrasuurimoita
  • 2 rkl hienonnettua tuoretta persiljaa
  • 1 rkl voita
  • suolaa ja pippuria
  • 1 dl parmesanjuustoa raasteena
  • kourallinen rucolaa
Freesaa purjo. Lisää kerma ja siideri, keitä hetki kokoon. Lisää suurimot, yrtit ja voi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi joukkoon parmesanraaste ja rucola. Tarjoile esim. lihapadan lisukkeena.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kanaburrito ja grillattua ananasta

Olen ollut viime aikoina - kutakuinkin viimeisen kahdeksan kuukauden aikana - harvinaisen laiska kokkaamaan. Vatsallani on ilmeisesti ollut parempaa tekemistä kasvattaessaan sisällään pientä tyttöstä kun sen ei ole tehnyt mitään ihmeempiä ruokia mieli. Ehkä neuvolan kolmen liuskan ruokarajoitelista on tappanut kulinaristin minussa tai sitten sen on tehnyt yhä useammin ruokailuaikaan kylään saapuva kuokkavieras närästys. 

Jotakin on kuitenkin syötävä ja tänään se jotakin oli texmexiä. Suhtauduin aiemmin meksikolaiseen ruokaan suurella intohimolla tehden kaikki aterian komponentit tortilloista lähtien itse, mutta nyt en tahdo enää venyä edes itsetehtyyn salsaan. Guacamolesta en sentään ole vielä luopunut.

Penseästä introsta huolimatta tämä purkkitexmeksiin nojaava kanaburrito oli oikein maukas. Parhautta annoksessa oli silti omaan tämänhetkiseen makuuni makean raikas ananas. :) Epäilemättä burrito olisi ollut vielä parempi itsetehdyllä juustokastikkeella, salsalla ja vehnätortilloilla. No, sitten taas joskus kun keittiössä puuhailu ei puuskututa ihan näin paljon. :) 



Kanaburrito
(neljälle)

  • neljä suurta vehnätortillaa
  • rapeaa salaattia
  • kanatäytettä (ks. alla)
  • cheddar-juustokastiketta (lämmitettyä kaupan kastiketta maustettuna parilla rkl salsaa)
  • raastettua cheddaria
  • koristeluun: kirsikkatomaattia, kevätsipulia, korianteria
  • tarjoiluun: grillattua ananasta, limelohkoja, salsaa, ranskankermaa/kermaviiliä, guacamolea
kanatäyte
  • 800g kanan rintafileitä
  • 1/2 pss fajitas-mausteseosta
  • 1 keltainen paprika
  • 1 punainen paprika
  • 1 sipuli
  • 1 pss maissia
  • kourallinen säilykejalapenoja
  • 1-2 rkl tuorejuustoa
Suikaloi kanat ja paista lähes kypsäksi pannulla öljyssä. Mausta fajitas-mausteseoksella. Suikaloi sipuli ja paprika ja lisää pannulle maissin ja jalapenojen kanssa. Paista kunnes kasvikset ovat ovat kypsyneet sopivan pehmeiksi, mutta ovat kuitenkin edelleen napakoita. Lisää joukkoon 1-2 rkl tuorejuustoa ja sekoita. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteseosta.

Kuumenna tortilla grillissä tai parilapannulla. Laita tortillan päälle kerros vihersalaattia ja sen päälle reilusti kanatäytettä. Kääri tortilla rullalle ja kaada päälle kuumaa juustokastiketta. Viimeistele juustoraasteella, kirsikkatomaateilla, silputulla kevätsipulilla ja korianterin lehdillä.

Tarjoile grillattujen ananasviipaleiden, limelohkojen, salsan, ranskankerman ja quacamolen kera.

ps. Kamerakin on rikki, joten puhelimella otetuilla kuvilla mennään.... :/


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Heja Sverige! Jatkoa kotikokkisotaan

Kerroin joku tovi sitten ystäväpiirini uudesta "Arvostele mun illallinen" -kilpailusta, jossa on kukin kokkaa vuorollaan toisilleen kolmen ruokalajin illallisen ohjelmineen, jotka sitten arvostellaan karvanoppapisteasteikolla. Voittajaa odottaa lopussa kunnia ja gloria ja tietysti huikea palkinto! Meidän Aasialainen ravintola starttasi kisan syksyllä, ja nyt on jo ehditty viettää jo neljä huisin hauskaa iltaa ja nauttia herkullisia illallisia toinen toisensa perään.

Toisella illallisella teemana oli rakas naapurimaamme Ruotsi. Dinneri kattauksineen ja taustamusiikkeineen (Abba) noudatti hienosti valittua teemaa. Alkudrinkkinä siemaisimme herkullisen keltaiset Bellinit, jonka jälkeen pääsimme heti syömään. Alkuun saimme nautittavaksemme törkeän hyvää Västerbåtten-juustokeittoa, pääruoaksi saimme herkullisia pororullia bataattimuusin kera ja lopuksi meitä hemmoteltiin ihanan ilmavalla suklaamoussella. Illan ohjelma jatkoi teemaa hienosti Ruotsi-aiheisella tietovisalla, josta meidän perhe vei viemisinä voittoviinipullon kotiin! Jei!! Taidettiinpa pöydässä loppuillasta intoutua laulamaan myös jokunen ruotsinkielinen yhteislaulukin (Pippi Långstrump, Helan går ja Vem kan segla förutan vind kuultiin ainakin) illan kunniaksi.




Jätte kivaa oli! Kiitokset kokeille! Ja loppuun vielä menun helmen - Västerbottenin juustokeiton - ohje, olkaa hyvät! Keiton ohje on kotoisin täältä.

Västerbottenin juustokeitto
(neljälle)
  • 1 purjon valkoinen osa
  • 1 ohut mukulaselleriviipale
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl paprikajauhetta
  • 1 l kanalientä
  • 3 dl Västerbottenin juustoa
  • sherryä
  • ripaus suolaa
  • ripaus pippuria
  • 1 keltuainen
  • 1 dl kuohukermaa
  • persiljasilppua

Leikkaa purjo ohuiksi suikaleiksi ja selleri tulitikun paksuisiksi suikaleiksi. Kuullota niitä voissa. Ripota jauhot ja paprikajauhe päälle. Kaada kanaliemi joukkoon. Keitä keittoa 10 min. Sekoita juusto joukkoon. Huolehdi, että keitto on niin kuumaa, että juusto sulaa, mutta älä anna kiehua, ettei keito juoksetu. Mausta sherryllä, suolalla ja pippurilla.

Vatkaa munankeltuainen ja kerma keskenään. Sekoita seos varovaisesti keiton joukkoon. Ripota persiljaa pinnalle. Tarjoa keitto välittömästi hyvän leivän kanssa.

lauantai 31. tammikuuta 2015

Nyhtöpossupaellaa grillissä

Tultiinpa pitkästä aikaa viikonlopuksi mökille - ai että kun on mukavaa! Lunta sopivasti ja pakkasta juuri optimaalinen määrä, eli -1 astetta. :) Vielä kun aurinko olisi paistanut niin olisipa ollut luksusta. No, isolumihiutaleinen sadekin oli aika bueno. 

Eilen grillattiin Kreikka-uutisoinnin innoittamana possu-souvlakia, jotka syötiin tsatsikin ja kreikkalaisen salaatin kera. Tänäänkin pysyttiin ruokien osalta Välimerellä ja pyöräytettiin muurikassa varsin maukasta paellaa. Ihan oikeaoppista paella ei kuitenkaan ollut, sillä proteenien virkaa siinä hoiti ylikypsä kassleri. Mitään meren eläviä ei jaksettu alkaa paellaan säätämään, ihan tarpeeksi jännittävää se oli näillä välineillä ja olosuhteissa muutenkin.


Muurikkapaellaa nyhtöpossulla
6 hengelle

  • 1,5 kg kassleria
  • haudutusliemi:
    • n. 1l vettä
    • 1 sipuli
    • 2 valkosipulinkynttä
    • 2 liha/kanaliemikuutiota
    • höntsy suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta ja chilijauhetta
  • 2 sipulia
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 porkkana
  • 1 keltainen paprika
  • rypsiöljyä
  • n. 1-2 dl paseerattua tomaattia
  • n. 500g pitkäjyväistä riisiä
  • 1/2 l kuivaa omenasiideriä
  • n. 1,5-2l lämmintä kanalientä
  • (cayannepippuria)
  • nippu persiljaa
  • sitruuna
Hauduta ensin liha. Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulin kynnet. Mittaa kattilaan vesi ja lisää sipulit, kanaliemikuutiot ja mausteet. Leikkaa kassler muutamaksi palaksi (meillä 4 palaa) ja lisää kattilaan. Hauduta hiljalleen kiehuvassa liemessä n. 2-3 tuntia tai kunnes liha alkaa olla hajoamispisteessä. Nosta pois liemestä ja jätä odottamaan. Preppaa paellan ainekset. Hienonna sipulit, valkosipulinkynnet, porkkana ja paprika. Hienonna persilja ja lohko sitruuna.

Sytytä sitten grilli ja grillaa kasslerin palasiin rapsakka pinta. Riivi sen jälkeen liha palasiksi, poista jäljelle jääneet rasvat ja jätä odottamaan.


Kuumenna muurinpohjapannu tai paellapannu suht. miedolle lämmölle (helppoa...!). Lorauta pannulle reilulla kädellä öljyä ja kippaa kasvikset pannulle. Kuullota muutama minuutti. Kippaa sen jälkeen pannulle paseerattu tomaatti ja sekoita. Lisää sitten pannulle riisit ja sekoita. Kaada sen jälkeen pannulle pullollinen omppusiideriä ja odota kunnes siideri on imeytynyt riisiin. Lisää sen jälkeen pannulle reilu loraus kanalientä. 

Yritä pitää lämpö sellaisena, että neste kuplii hiljalleen ja riisi saa aikaa kypsyä. Liika lämpö kärtsää kasvikset ja haihduttaa nesteen liian nopeasti, liian matalassa lämmössä riisi ei kypsy. Parempi silti aloittaa liian matalasta lämmöstä ja lisätä sitä kuin aloittaa liian kuumalla pannulla... :)

Lisää lientä sitä mukaa kuin se imeytyy riiseihin. Kun riisit ovat lähes kypsiä, tarkista maku (itse heitin tässä vaiheessa mukaan hippusen cayannepippuria, mutta muita mausteita ei kaivattu), ja lisää pannulle riivitty possu. Sekoittele kunnes riisi on kypsää ja liha lämmennyt.

Koristele paella tuoreella persiljasilpulla ja tarjoile sitruunalohkojen kanssa.

  

lauantai 17. tammikuuta 2015

Kotikokkien taisto: makumatka Aasiaan

Katselin viime syksynä tv:stä Kotikokkien taisto -ohjelmaa ja keksin nerokkaan suunnitelman - toteutetaan sama omassa kaveripiirissä! Kukin kutsuu porukan kotiinsa nauttimaan kolmen ruokalajin illallista, jotka pisteytetään. Kierroksen lopussa voittajaa odottaa huima palkinto... 


Kilpailuhenkisestä suvustani koostunutta ystäväporukkaa ei ollut kovin vaikeaa tähän houkutella. Vaikka jutun todellinen juju oli itselläni päästä toisten illallispöytiin sillä verukkeella että teen itse safkat kerran, tuli kilpailuelementistäkin heti jo alkuun ihan totisinta totta. Suunnitellessa mukaan tarttui elementtejä Neljän tähden illallisestakin, joten ennen ensimmäistä illallista oli joku ehtinyt hankkia jo karvanopatkin. :D 


Meinasimme ensin lähteä oman menumme kanssa meksikolaiseen ruokaan, mutta koska sitä on tullut kokattua kavereille aika paljon, piti keksiä jotain muuta. Ystäväpiirimme on suuri italialaisen ruoan ystävä, joten se vaihtoehto tuntui taas vähän liian helpolta. Lopulta päädyimme aasialaiseen ruokaan, jota oli tarkoitus tarjoilla astetta fiinimmin Farangin tapaan.


Menu

mantelicosmo

osterit nahm jim -kastikkeessa

kanasatay ja kurkkurelissi

rapeaa possua, palmusokerikaramellia ja riisiviinietikkaa

ananasta ja kookosta 


Menu sisälsi alkudrinkin, jonka nimesin maun ja lasivalinnan perusteella tuttavallisesti mantelicosmoksi. Alkudrinkkien jälkeen siirryttiin illan ohjelmanumeroon, jossa kukin ruokailija avasi itse osterinsa - aika moni ensimmäistä kertaa. Yhtä lukuunottamatta kaikki vieraat selvisivät tästä koitoksesta, vaikka joissakin se aiheutti lievää järkytyksen tunnetta. Avaamisen jälkeen osterit maustettiin tulisen makealla nahm jim-kastikkeella ja kipattiin suuhun. 

Alkuruokana tarjoiltiin omaa Aasia-suosikkiani kanasatayta simppelin kurkkurelissin kera. Pähkinäallergikolle tein erillisen tamarindikastikkeen, joka osoittautui joidenkin (minä mukaanlukien) paremmaksi kuin itse satay-kastike, joka ei jostain syystä tällä kertaa ottanut onnistuakseen niin hyvin kuin yleensä. Pääruokana syötiin Farangin kuuluisaa karkkipossua ja jälkkärinä karamellisoitua ananasta kookosvanukkaan kera.

Menu oli kokonaisuutena ihan toimiva, joskaan kaikki elementit eivät menneet ihan nappiin. Lisäksi annokset eivät näyttäneet illallisella ihan yhtä sieviltä kuin parilla iltaa edeltävällä harjoituskierroksella... Note to self: jos haluaa tarjota lämpimän annoksen 11 henkilölle, vältä liikaa piperrystä..


Mantelicosmo
1 annos
  • 4cl verigreippivodkaa
  • 2 cl mantelilikööriä
  • 2 cl siirappia
  • 4 cl limemehua
  • ripaus jauhettua inkivääriä
  • tähtianis
  • jääpaloja
Nosta coctail-lasi pakkaseen. Mittaa ainekset shakeriin ja lisää muutama jääpala. Sekoita voimakkaasti ja kaada drinkki lasiin. Koristele tähtianiksella ja tarjoile heti. 


Osterit nahm jim –kastikkeessa
10 annosta, ohje kirjasta Farang - modernia aasialaista
  • 10 tuoretta osteria
  • korianterin lehtiä
  • friteerattua salottisipulia
  • karkeaa merisuolaa
  • n. 2 dl punaista nahm jim –kastiketta
Avaa osterit ja kata ne lautaselle merisuolakekojen päälle. Mausta osterit ruokalusikallisella nahm jim -kastiketta ja koristele friteeratulla salottisipulilla ja korianterin lehdillä.

Punainen nahm jim –kastike

  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 korianterinjuurta
  • 1 pieni punainen chili
  • 3 pitkää punaista chiliä
  • 3 rkl palmusokeria
  • 2 dl limetinmehua tuoreista limeteistä
  • 1 rkl merisuolaa
  • 3 rkl kalakastiketta

Leikkaa valkosipulinkynnet ja korianterinjuuret pienemmäksi ja lisää ne suolan kanssa mortteliin. Hakkaa, kunnes tahna on tasaista. Lisää ensin pienet chilit ja hienonna. Lisää sen jälkeen loput chilit ja jatka hakkaamista, kunnes tulos on tasainen. (Itse käytin vain yhdenlaisia chilejä.) Lisää palmusokeri ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut. Lisää limetinmehu ja mausta kalakastikkeella. Maista, että tulisen, makean ja happaman maut ovat balanssissa.



Kana satay ja kurkkurelissiä
12 annosta, ohjeet kirjasta Farang - modernia aasialaista
  • 1,5kg kanan rintafilettä
  • satay –kastiketta
  • tamarindi-kastiketta
  • kurkkurelissiä
  • koristeluun: pähkinämurskaa/paahdettua kookosta, friteerattua salottisipulia, korianteria, chiliä
Kanan marinadi
  • 3 dl kookoskermaa
  • 2 rkl galangajuurta
  • 2 rkl sitruunaruohoa
  • 2 rkl tuoretta kurkumaa
  • 4 tl korianterinsiemeniä
  • 2 tl kuminansiemeniä
  • 1 tl valkopippuria
  • 2 rkl palmusokeria
  • 2 rkl kalakastiketta

Tee marinadi: paahda mausteita hetki kuivalla pannulla ja jauha ne sitten morttelissa hienoksi. Laita mausteet sivuun. Hienonna morttelissa galangajuuri, sitruunaruoho ja kurkuma mahdollisimman hienoksi tahnaksi. Lisää palmusokeri ja mausteet ja sekoita. Lisää kookoskema, sekoita ja mausta kalakastikkeella.

Leikkaa rintafileet siivuiksi ja sekoita kulhossa marinadin kanssa. Aseta ne sivuun ja anna maustua puoli tuntia. Pujota liha bambutikkuihin ja grillaa vartaat kypsiksi (75 astetta sisälämpötila), välillä valellen marinadilla. Tarjoa sataykastikkeen (ja/tai tamarindikastikkeen) ja kurkkurelissin kanssa.
Viimeistele annos pähkinämurskalla (ja/tai paahdetulla kookoksella), friteeratulla salottisipulilla, korianterilla ja chilillä. Tarjoile loput kastikkeet kulhoissa.

Sataykastike
  • 4dl paahdettuja maapähkinöitä
  • 4 dl kookoskermaa
  • 1 dl tamarindia
  • 6 valkosipulinkynsi
  • 2 sitruunanruohovartta
  • 4 rkl ketjap manis –kastiketta
  • 4 rkl pähkinäöljyä
  • 4 rkl kalakastiketta
  • 4 rkl Shiracha-kastiketta

Sekoita tehosekoittimessa kookoskerma, valkosipuli, sitruunaruoho, tamarindi ja maapähkiinät. Lisää loput aineet ja tarkista maku.

Kurkkurelissi
  • 1dl lämmintä vettä
  • 2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 dl etikkaa
  • 2 kurkkua ohuina suikaleina
  • 2 salottisipulia ohuina suikaleina
  • 1 punainen chili ohuina suikaleina.
Leikkaa kurkku ja salottisipuli pitkittäin suikaleiksi. Hienonna chili ja yhdistä kaikki ainekset. Anna tekeytyä muutama tunti.

Tamarindikastike
  • 2 rkl makeaa chilikastiketta
  • 2 dl kookoskermaa
  • 2 rkl kalakastiketta
  • 2 rkl palmusokeria
  • 2 valkosipulinkynsi
  • 2 rkl soijaa
  • 2 rkl schirachaa
  •  Sekoita kaikki aineet kattilassa ja kiehauta lämpimäksi.




Rapeaa possua, palmusokerikaramellia ja riisiviinietikkaa
12 annosta, ohje kirjasta Farang - modernia aasialaista
  • 3500g possun niskaa
  • 2l kasviöjyä
Lihan haudutusliemi
  • 2l vettä
  • 2 valkosipulinkynsi
  • 2 inkivääri
  • 4 valkopippuria
  • 20 cm cassian kuorta
  • 8 tähtianista
  • 2 dl sokeria
  • 4 dl vakoviintä
  • 8 dl kevyt soijakastiketta
  • 1 dl ketjap manisa
  • 2 dl osterikastiketta
Karamellipossun valmistus aloitetaan päivää ennen sen tarjoilua. Valmista haudutusliemi. Siivuta inkiväärit ja valkosipulinkynnet. Kiehauta kaikki liemen ainekset ja lisää muutamaan palaan leikattu possun niska liemeen. Hauduta kattilassa tai uunivuoassa noin 160 asteessa 3-5 tuntia, kunnes liha on pehmeää ja ylikypsää.

Nosta liha jäähtymään astiaan, jossa voit säilöä lihan yön yli jääkaapissa. Laita päälle jotain painavaa painoksi. Siivilöi liemi, ota siitä talteen 4dl ja laita myös se jääkaappiin. 

Possukaramelli
  • 600g palmusokeria
  • 4 dl lihan haudutuslientä
  • 2dl vettä
Lisäksi
  • paahdettua valkosipulia
  • paahdettua salottisipulia
  • punaista chiliä
  • (valkoista) riisiviinietikkaa
  • korianterinlehtiä
  • jasminiriisiä
Valmista karamelli ennen tarjoilua. Kuori hyytynyt rasva liemen päältä ja mittaa liemi kattilaan. Kiehauta ja laita sivuun. Mittaa toiseen kattilaan sokeri ja vesi ja kuumenna kunnes sokeri alkaa karamellisoitua, eli se alkaa tummua ja tuoksuu paahtuneelta. Lisää haudutusliemi sokeriliemen joukkoon varovasti ja keittele kastiketta hiljalleen kunnes se on halutun paksuista. Tähän voi mennä tunti pari. 

Paloittele possu reilun arpakuution kokoisiksi paloiksi ja kuumenna öljy 170 asteeseen. Friteeraa paloja öljyssä, kunnes ne ovat kullanruskeita. Nosta lihapalat öljystä pois ja valuta niistä ylimääräinen öljy. Kaada lihapalojen päälle kuumaa karamellia.

Tarjoile lihat riisin ja chilillä maustetun viinietikan kanssa (viinietikka katkaisee possun makeutta). Viimeistele annos paahdetulla valkosipulilla ja salottisipulilla, viipaloidulla chilillä ja korianterinlehdillä.


Kookosta ja ananasta

Jälkiruoan tarkempi ohje oli jäänyt kirjoittamatta ylös, mutta eipä sen niin väliä kun jälkkärin kookosvanukas ei ottanut kovin hyvin onnistuakseenkaan... Ajatuksena oli siis tehdä jotain saman tapaista kuin täällä, sillä erotuksella että jäädytetyn kookoksen sijaan tekisin pinacoladapannacottaa. Pannacotan tein kerman sijaan kookosmaitoon ja maustoin sen ananasmehulla ja rommilla. 

Valitettavasti hyydytysvaiheessa ananasmehu & muut nesteet olivat erityneet muusta massasta ja lopputuloksena minulla oli kerrospannacotta, jonka alaosa maistui hyydytetyltä kookokselta ja alaosa joltain epämääräiseltä ananaksen, rommin ja liivatteen sekoitukselta. Leikkasin ylemmän kerroksen veke ja tarjoilin vieraille vain kookoskerrosta, joka oli aika pliisun makuista.. Onneksi ananas, mangokastike ja muut härpäkkeet (pistaasipähkinämurska ja paahdetut kookoslastut) toivat lautaselle hieman lisämakua.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Autolla Italiassa: Peschici - Sulmona - Frascati - Rooma

Matkamme loppu alkoi häämöttää Peschicin jälkeen. Jäljellä oli enää ajomatka Roomaan yhden yön pysähdyksen taktiikalla. Majoituskaupungiksi valikoitui pitkään jatkuneiden merimaisemien jälkeen Abruzzon kansallispuiston laitamilla sijaitseva keskiaikainen Sulmona.


Ajomatka Peschicistä Sulmonaan taittui vaivatta, tai ainakin melkein. Alkumatkasta maisemat olivat upeita - hyvin Toscanamaisia. Hyvin hoidettua maaseutua ilman ruuhkia. Apenniinien vuoriston kieppeille saavuttaessa maisemat arvatenkin paranivat edelleen. Tapojemme mukaan emme halunneet kulkea koko matkaa isoja teitä, ja valitsimmekin loppumatkasta ison tien sijaan pienemmän vuoristotien. Vaikka maisemat olivat kiertotien arvoiset, tuli matkaan myös mutkia. Välillä tie kävi niin kapeaksi ja huonoksi, että takaisin kääntyminen kävi mielessä, ja muutaman kymmenen kilometrin mutka tuli tehtyä myös siitä syystä, että yksi teistä olikin suljettu kokonaan ja jouduimme etsimään uuden reitin perille. No, näistähän ne seikkailut ja muistot syntyvät...








Ihmisiä ei juuri näkynyt, mutta löytyi sieltä vuorten keskeltä jotain elämää...
Jossain vuoriston keskellä totesimme myös, että emme tule ehtimään Sulmonaan ennen siestaa, joten jostain oli löydettävä lounasta. Löysimmekin yhden viehättävän Alppityylisen kylän, jonka nimeä en enää muista. Valitettavasti se näytti vaipuneen jo viettämään siestaa hieman etuajassa. Ajellessamme pois kaupungista silmiini osui yksi hotelli, jossa näytti olevan jotain eloa. Kipaisin kysymässä liikenisikö sieltä meille lounasta, ja kaikeksi onneksemme kokki lupautui laittamaan meille ruokaa. 

Paikka paljastui astetta hienommaksi ravintolaksi, mikä tuntui hieman absurdilta siellä keskellä ei mitään. Ruoka oli hyvää ja lounaan viimeisinä asiakkaina saimme vielä mukavia kokin yllätyksiä alkupaloista jälkiruokaan, vaikkemme sellaisia tilanneetkaan.



Kokin tervehdysbruschetat
Salaattia! Pitkästä aikaa! Ja herkullisia grillattuja lisukevihanneksia.
Ravintolan menu oli varsin lihapainotteinen. Proteiinia retkeilijöille!
Yllätysjälkkärinä pannacottaa ja melonia.
Sulmonassa majoituimme vanhan kaupungin keskellä sijaitsevaan pieneen, viehättävään B&B:hen, jossa huoneemme edusti hyvin kaupungin keskiaikaista fiilistä. Hotelli oli siisti, huone viihtyisä ja aamiainen maistuva. Siinä näkyi vahvasti omistajien oma kädenjälki itseleivottuine kakkuineen ja itsetehtyine hilloineen. 





Sulmona tunnetaan confetti-karkeistaan, joita saa ostettua myös Roomasta.


Kiertelimme aikamme Sulmonassa ja tapojemme mukaan etsimme paikallisia oluita maisteltavaksi. Muutamasta kuppilasta niitä löytyikin. Koko reissun ajan paranemaan päin olleet drinksukylkiäiset nousivat Sulmonassa jälleen uudelle tasolle - yhdessä paikassa tarjoiltiin oluen kylkiäisenä erilaisia pitsapaloja ja toisessa lounaalta jäänyttä pestopastaa.



Kaupunki on kuuluisa myös kulttuuritarjonnastaan. Pistäydyimme seuraamaan hetkeksi oopperatreenejä. Hyvältä kuulosti! 


Pestopastaa oluen kyytipoikana!
Pitsapalatkin maistui!
Illallista söimme hotellin suosittelemassa ravintolassa, joka ei jättänyt kumpaankaan mitään suurempaa muistijälkeä. Kai sitä olisi ollut tuossa vaiheessa matkaa aika vaikeaa enää mitään suuria vau-elämyksiä kohdata... Reissun viimeisenä päivänä niitä tosin tuli taas onnekkaasti vastaan.

Alkupalasalaatti
Mozzarellasalaatissa riitti juustoa syötäväksi...

Reissun viimeinen naudanliha-rucola-parmesan annos.

Jalkapallon MM-kisat näkyi katukuvassa.
Lähdimme Sulmonasta heti aamusella, koska halusin pysähtyä vielä yhdessä paikassa ennen Roomaa. Kaupunki oli Frascati, joka sijaitsee n. 20km Roomasta. Paikka on kuuluisa hyvästä valkoviinistään Porchetta-leivistään, ja olisin itse mieluusti viettänyt viimeisen yön siellä. Valitettavasti kaupunkiin päästyämme vettä satoi kaatamalla, joten yhtäkkiä lounas lämpimässä ravintolassa alkoi houkuttaa Porchetta-kioskia enemmän. Löysimmekin mukavan ravintolan, jossa söin ehdottomasti reissun parhaan - roomalaisen - pitsan. Ja pääsimpä juomaan sitä kuuluisaa valkoviiniäkin, joka oli kyllä todella hyvää!




T:n pitsapallerot maistuivat myös hyvälle karusta ulkonäöstä huolimatta.
Sienillä höystetty pasta oli myös maukasta.

En silti kyennyt lähtemään kaupungista maistamatta kuuluisaa Porchettaa, joten viime metreillä kaupungista lähtiessämme ryntäsin sellaista ostamaan. Sattuipa samalta kioskilta löytymään Frascatin omaa oluttakin, jossa oli selkeästi reissun huomiota herättävin etiketti. Porchetta oli kyllä myös erittäin hyvää, sen mitä sitä nyt pystyi pitsan jälkeen syömään.




Frascatista matka jatkui Rooman lentokentälle. Kahden viikon huikea häämatkamme oli tullut päätökseensä.