Kääk! Siitähän on suorastaan järkyttävän pitkä aika kun on tullut tehtyä mitään bloggaamisen arvoista ruokaa. On ollut lomaltapaluukiireitä, työmatkaa ja kaikkia muita tekosyitä miksi ei muka ole ehtinyt laittaa ruokaa. No, onneksi on sentään yksi hyväksyttäväkin syy: sienimetsä.
Olen tänä vuonna ensimmäistä kertaa hurahtanut _kunnolla_ sienten poimimiseen. Ennenkin olen kyllä tykännyt sienimetsässä käydä, mutta olen ajatellut että pitäisi tietää missä metsissä mikäkin sieni kasvaa tai pitäisi olla jonkun näyttämässä paikat. Tänä syksynä olen huomannut, että sieniä on ihan joka metsässä. Eli ei muuta kuin sinne vain!
Olen poiminut Helsingin seudulta herkkutatteja, suppilovahveroita, kantarelleja, lampaankääpiä, rouskuja ja mustatorvisieniä, mutta mökkimme lähimaastosta olen löytänyt tähän mennessä vain rouskuja. Mutta niitä sitten riittääkin... Tänä aamuna poimin neljä ämpärillistä karvarouskuja, haaparouskuja ja kangasrouskuja kahdessa tunnissa. Kun T sai samaisen aamun kalastusretkeltä parikiloisen hauen, oli lounasainekset kasassa.
Hauki fileoitiin ja leikattiin annospaloiksi, pyöräytettiin suolalla ja pippurilla maustetussa ruisjauhossa ja paistettiin muurikalla runsaassa voissa. Ehdottomasti paras tapa nauttia hauki. Mmmmmmmm.
Ryöpätyistä rouskuista tein muhennoksen, johon tuli silputtujen rouskujen lisäksi voita, sipulisilppua, vehnäjauhoja, vettä, kantarellifondia, kermaa, suolaa ja mustapippuria. Muhennos oli yllättävän hyvää (en ole aiemmin käyttänyt rouskuja muhennokseen), mutta jokseenkin kitkerämpää kuin tateista/kantareilleista tehdyt muhennokset. En sitten tiedä onko ryöppäyskäytäntöni aivan viimeisen päälle kunnossa, täällä mökillä kun ei ole juoksevaa vettä... No, vatsaoireita odotellessa...
Arkkupakastin pääsi kevään ja kesän aikana tyhjenemään. Nämä kuvat katsottuani päätin laittaa sen taas päälle - ihan varmuuden vuoksi.
VastaaPoista-veli