Juuressipsit

Halusin tehdä viime viikonlopun pikkujouluihin jouluruokia. Lanttu-, porkkana- ja muut juureslaatikot eivät jotenkin istuneet bilemenuseen, joten päätin ottaa juurekset mukaan sipsien muodossa. Olen joskus aiemmin tehnyt juuressipsejä koristeeksi tai lisukkeeksi johonkin annokseen, mutta tällä kertaa juureksia (lanttua, porkkanaa, bataattia ja punajuurta) oli yhteensä kahdeksan kiloa. Kuulit oikein, kahdeksan kiloa.

Luojalle kiitos Kenwoodin terästä, jolla viipalointi onnistui näppärämmin kuin osasin unelmoidakaan. Ensi kerralla jätän juurekset myös kuorimatta, ihan turhaa hommaa nääs. Punajuuriin jätin kuoret eikä ne missään nimessä ainakaan haitanneet. Friteeraus olikin sitten hieman enemmän aikaa vievä operaatio.... Öljykin loppui jossain vaiheessa ja piti kipaista sitä Alepasta lisää (onnea on 400m päässä oleva Alepa, joka on auki 23 asti joka päivä).

Viisi tuntia ja reilu puolikas viinipullo siihen kului, vaan olivatpa hyviä! Lantut sai aikaan vielä oikein mukavan jouluisia röyhtäyksiäkin... Punajuurisipsit olivat selvästi kaikkien suosikkeja, porkkanat jäivät jostain syystä vähän nahkeiksi. Bataatti oli siinä mielessä kiitollisin, että se kutistui operaatiossa kaikista vähiten.

Juuressipsit

• lanttua, porkkanaa, perunaa, bataattia, palsternakkaa, punajuurta, maa-artisokkaa, mustajuurta.....
• rypsiöljyä
• suolaa

Pese (ja kuori) juurekset, poista kannat. Viipaloi mahdollisimman ohueksi joko yleiskoneen viipalointiterällä, juustohöylällä tai terävällä puukolla. Jätä viipaleet kuivumaan laakealle alustalle.

Kaada kattilaan öljyä parin senttimetrin verran. Jos teet pienen annoksen, pieni kattila ja pieni määrä öljyä riittää. Itse käytin 5l kattilaa ja kaadoin öljyä n. 4cm. Voit lisätä öljyä tarvittaessa myöhemmin.

Kuumenna öljy. Pidä aina lähettyvillä kattilan kantta ja mieluusti myös sammutuspeitettä, muista ettei öljypaloa saa missään nimessä yrittää sammuttaa vedellä. Voit kokeilla öljyn lämpötilaa yhdellä juureslastulla: jos se alkaa heti kuplia ja kypsyä, öljy on tarpeeksi lämmintä (voit halutessasi tarkkailla öljyn lämpötilaa mittarilla, netistä varmaan löytyy oikeat lämpötilat).

Kun öljy on kuumaa, kypsennä pari-kolme kourallista sipsejä kerrallaan. (Voit tietysti käyttää enemmän öljyä ja tehdä enemmän sipsejä kerrallaan, mutta en viitsinyt itse tuhlata öljyä.) Vähennä lämpöä jos sipsit meinaavat kärvähtää (itse pidin induktioliettä kasilla, 1-9 asteikolla). Kypsennä kunnes sipsit tuntuvat napakoilta (itsellä tähän meni 7-10 minuuttia riippuen juureksesta).

Kun sipsit ovat kypsiä, nosta ne pois öljystä reikäkauhalla tai sihtiä apuna käyttäen. Tavoitteena olisi että sipseistä saa sihdattua ylimääräiset öljyt pois. Kaada sipsit kulhoon ja mausta suolalla. Laita ne sitten rapeutumaan laakealle alustalle.

Jatka sitten seuraavan sipsierän kanssa... :) 

Jos sipsit kuitenkin jää lötköiksi, niitä voi kuivattaa halutessaan vielä miedolla lämmöllä (n.80-100 astetta) uunissa.

Muisto lapsuudesta: toffee

Tätä herkkua meillä syötiin kotona lapsena kun karkkihammasta kolotti oikein pahasti. Tai minä söin silloin kun isosiskot oli niin armeliaita että suostuivat sitä minulle tekemään. Onneksi eivät suostuneet liian usein, tuskin olisi omat hampaat enää suussa jos tätä kovin usein olisi saanut herkutella...

Pistin sunnuntaina perintöreseptin kiertämään (mistä lie äiti ohjeen ikinä löytänytkään) ja opetin kummitytölle kuinka tehdään toffeeta. Samalla koin itse suussani aika huisin aikamatkan 25 vuotta taaksepäin. Ai että.

Toffee

• nokare voita
• lasillinen maitoa
• lasillinen sokeria (kääk!)
• 1/4 tl ruokasoodaa

Mittaa kaikki ainekset korkeaan kattilaan. Kiehuta keskilämmöllä koko ajan sekoittaen, noin 15-20 minuuttia (miten se aika tuntui lapsena 1-2 tunnilta...), kunnes seos on kullan ruskeaa ja tarpeeksi paksua. Paksuudesta päätät sinä: mitä paksumpaa, sen parempaa, mutta myös sitä vähemmän toffeeta tulee.

Huom! Johtuen (kenties) soodasta, seos kuohuu voimakkaasti hetken aikaa heti sen jälkeen kun se on kiehahtanut. Tästä syystä korkeareunainen kattila on tarpeen. Siirrä kattila tarvittaessa liedeltä hetkeksi sivuun jos näyttää että seos kiehuu yli. (Tästä syystä en varmaankaan saanut tehdä toffeeta itse kovinkaan pienenä...)

Kaada toffee leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä hetki. Kun toffee on jäähtynyt, nosta se pakastimeen. Kun toffee on pakastimessa, siitä voi lohkoa palasia. Huoneenlämmössä se kuitenkin notkistuu nopeasti, joten se on parasta nauttia nipsaisemalla pieni pala kerrallaan pakkasesta.

Ps. Muista kaapia kattilasta lusikkaan kaikki loppu toffee. Se osa maistuu jostain syystä parhaimmalle ja todennäköisesti poltat kielesi kun et malta odottaa toffeen jäähtymistä...

Maissitacot nyhtöpossulla ja salsakimara

Meillä innostuttiin meksikolaisesta ruoasta parisen vuotta sitten, kun siskon tuparitarjoiluja varten tuli kokeiltua Jane Miltonin "Meksikolainen keittiö" lähes kannesta kanteen. Monen monituisten kokeilujen jälkeen meidän vakkarimeksikolaissetiksi alkoi muodostua seuraavanlainen kokoonpano: maissitacot nyhtöpossulla guacamolen, ranskankerman, tomaatti- ja ananassalsan sekä juustoisen maissin kera. Myös mustapapusalsa vierailee silloin tällöin tässä kattauksessa.

 Vaikka tätä settiä on meillä syöty jo vaikka missä ja kenen kanssa, ei näitä koskaan ole tullut postattua. Johtunneeko siitä että nämä "meksikolaisfiestat" tulee aina vietettyä niin rennoissa merkeissä ja hyvässä seurassa ettei silloin jaksa miettiä blogia ja kuvaamista. No, tässä nää nyt sitten kuitenkin olis, olkaapa hyvät! 

Idea possutacoihin on varastettu Patronasta. Siellä tacojen kanssa tarjottiin hyvin simppelisti maustettua possua, punasipulisilppua, korianteria ja juustoraastetta. Juusto on meksikolaista pehmeää kermajuustoa, mutta sitä ei saa Suomesta mistään. Olen käyttänyt sen tilalla cheddaria, ja hyvin toimii sekin. Tacojen mukana tarjotaan limelohkoja, ja lihan päälle puristettu limemehu onkin yksi annoksen yksi tärkeimmistä asioista. Se tuo annokseen ihanaa raikkautta, joten älä jätä sitä pois. Toinen tärkeä asia on korianteri. Laita sitä näihin vaikket muuten tykkäisikään. Usko pois. 

Possutacot tarjoillaan Patronassa kolmen eri salsan kanssa. Salsat ovat tosin enemmänkin kastiketyyppisiä, toisin kuin nämä minun tekemät. Yhteen tacoon ei kannata ahnehtia kerrallaan kuin yhtä salsaa. Maut pysyy selkeinä, eikä sinne pikkutortillaan oikein enempää kerralla mahtuisikaan (usko pois, kokeiltu on). Salsoja jää tietysti reilusti yli, mutta loput voi syödä sitten myöhemmin illalla vaikka nachojen kanssa... 

Maissitacot possunlihatäytteellä

• n.350-400g kassleria per ruokailija
• suolaa

tarjoiluun

• punasipulia hienonnettuna
• tuoretta korianteria hienonnettuna
• raastettua cheddaria
• limelohkoja
• erilaisia salsoja (ja ranskankermaa)

Lämmitä uuni 200 asteiseksi. Leikkaa liha muutamaan osaan (n. 500g paloiksi) ja paista pinnat kiinni kuumalla pannulla öljyssä tai voissa. Pyörittele palat suolassa ja laita ne uunipataan (kantta ei tarvita). 

Laita pata uuniin, ja anna lihan paahtua 10 minuuttia. Käännä sitten uunin lämpötila matalemmalle (100-150 astetta riippuen kuinka kiire sinulla on päästä syömään) ja hauduta liha ylikypsäksi niin että se hajoaa helposti kun haarukalla kokeilee (5-8h riippuen uunin lämpötilasta).

Ota liha uunista ja revi liha pieniksi palasiksi kahdella haarukalla. Voit poistaa sulamattomat rasvat mikäli sellaista on. Sekoittele lihaa uunipadassa niin että lihasta irronnut neste maustaa lihan. Lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile liha maissitortillojen päällä. Ripottele päälle pilkottua punasipulia, korianteria ja cheddar-raastetta. Purista päälle limemehua ja kruunaa annos valitsemallasi salsalla.

Maissitortillat

n. 15 kpl

• 5 dl meksikolaista masa harinaa 
• ripaus suolaa
• n. 4 dl vettä 

Huom!  Tavallinen maissijauho ei käy. Jos et löydä meksikolaista masa harinaa niin tee vehnätortilloja. Masa harinaa myy ainakin Vii Voan Hakaniemessä.  

Mittaa maissijauhot, suola ja vesi kulhoon ja sekoita pehmeäksi taikinaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja anna taikinan seistä huoneenlämmössä 1 tunti. Pyörittele taikinasta ison lihapullan kokoisia palloja. Pidä pallot muovin alla etteivät ne kuivu. 

Jos et omista tortillapuristinta, laita pallo kahden muovin  (esim. rikottu pakastinpussi) tai voipaperin väliin  ja paina pallo litteäksi esim. käyttämällä kattilaa, lautasta tai muuta tasapohjaista esinettä. Tee tortilloista niin ohuita kuin pystyt.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi, ota tortilla pois muoveista ja kiepsauta se pannulle. Paista noin minuutin ajan tai kunnes tortillan alapinta kupruilee ja alkaa ruskistua. Käännä tortilla lastan avulla ja paista vielä hetki. Pidä tortillat lämpimänä liinan alla sillä aikaa kun paistat samaan tapaan loput tortillat.

Tomaattisalsa

• 3 prk kokonaisia säilyketomaatteja valutettuna
• 1 pieni sipuli silputtuna
• 3 valkosipulin kynttä puristettuna
• 1 jalapeño, siemenet poistettu, kuutioitu
• puolikkaan limen mehu
• kourallinen tuoretta korianteria silputtuna
• hyppysellinen suolaa
• hyppysellinen sokeria
• ½ rkl jauhettua kuminaa
• ½ rkl cayennepippuria
• mustapippuria

Pyöräytä ainekset tehosekoittimessa melkein sileäksi. Anna maustua seuraavaan päivään. Tarkista maku ennen tarjoilua.

Ananas-habanerosalsa

• 2.5 dl tuoretta ananasta, pieneksi kuutioitu
• 2.5 dl tuoretta mangoa, pieniksi kuutioitu
• 1 kiivi, kuutioitu
• 0,5-1 habanero, kuutioitu, siemenet poistettu
• 2 kevätsipulia, ohueksi suikaloitua
• 1 limen mehu
• (1 tl tuoretta korianteria, silputtu)
• suolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua 1/2 -2h. Tarkista maku ennen tarjoilua.

Guacamole

• 2 kunnolla kypsää avocadoa
• 1/2 punasipuli hienonnettuna
• ½-1 tuore chili siemenet poistettuna ja hienonnettuna
• 2 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
• 1 rkl tuoretta limenmehua
• 1/2 tl suolaa
• mustapippuria

Murskaa avocado haarukalla, ja sekoita kaikki ainekset. Anna maustua jääkaapissa tunteroinen. Tarkista maku ennen tarjoilua. Voit lisätä guacamolen joukkoon ennen tarjoilua pieniksi kuutioidun puolikkaan tomaatin. Itse olen viime aikoina tehnyt guacamolen ilman tomaattia (jotkut lisäävät siihen myös ranskankermaa), koska en halua lisätä joukkoon mitään mikä laimentaa avokadon makua.    

Juustoinen maissi

• 400 g pakastettua maissia
• nokare voita
• 1 pieni sipuli hienoksi pilkottuna
• kourallinen valutettuja säilykejalapenon viipaleita hienoksi pilkottuna
• 100 g täysrasvaista tuorejuustoa
• 1-2 dl vastaraastettua parmesaania sekä lastuja koristeluun
• suolaa ja rouhittua mustapippuria

Sulata voi paistinpannussa, lisää sipuli ja paista 5 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes sipuli on pehmeää ja läpikuultavaa. Lisää maissit ja paista vielä 5 minuuttia, niin että maissi pehmenee. Sekoita jalapenot maissin joukkoon.

Sekoita mukaan tuorejuusto ja parmesaaniraaste. Pidä pannua miedolla lämmöllä niin kauan, että molemmat juustot ovat sulaneet. Mausta seos suolalla ja pippurilla, kumoa lämmitettyyn tarjoiluastiaan ja ripottele päällä parmesaanilastuja.

Amuse bouche kylmäsavulohesta

Viime viikonloppuinen syysdinneri aloitettiin kylmäsavulohta ja avokadoa sisältäneillä minihampurilaisilla. Halusin tehdä alkuun jotain kalaa, koska sitä ei ollut muuten menussa mukana. Hauskan idean hapankorppuhampurilaisista nyysin täältä. Söpöjä olivat, vaikken ihan täysin vakuuttunut kylmäsavulohi-avokado-makuparista (netistä löytyi aika paljon ohjeita, joissa tämä kaksikko esiintyi). Mutta voihan näitä tehdä vaikka millä "majoneeseilla"!

Lohihampurilainen avokadotahnalla

(10 kpl)

hampurilaisiin

• 10 kpl hapankorppuja
• 2 dl kasvislientä
• 150g kylmäsavulohta
• koristeluun ranskankermaa

avokadotahna

• 1 avokado
• sitruunanmehua
• ripaus cayannepippuria
• ripaus suolaa

Kaada kasvisliemi kattilaan, anna kiehahtaa. Kasta hapankorput yksitellen liemessä ja nostele ne lautaselle jäähtymään. Leikkaa hapankorpuista pyöreällä muotilla noin 5 cm läpimittaisia kiekkoja ja jätä ne kuivumaan. Voit kuivattaa hapankorput rapeiksi matalalla lämmöllä uunissa, mikäli ne jäävät liian lötköiksi.  Leikkaa samalla muotilla kiekkoja kylmäsavulohesta (mikäli hankkimasi lohiviipaleet ovat tarpeeksi leveitä).

Valmista avokadotahna. Soseuta avokado (notkista halutessasi ranskankermalla) ja mausta se sitruunanmehulla, cayannepippurilla ja suolalla. Kokoa lohihampurilainen levittämällä kahdelle hapankorpulle avokadotahnaa. Laita toisen hapankorpun päälle kylmäsavulohta ja nosta toinen kanneksi. Pursota päälle ruusuke ranskankermasta.

Grillattua sisäfilettä italialaisilla höysteillä

Iski Italia-nälkä! No syömällähän siitä parhaiten pääsee! Ruoanlaittoruoaksi (joka etenkin näin arkena töiden jälkeen on melkein tärkeämpi kuin ruoka itse) mozzarellaa, basilikaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja rullattuna parmankinkkuun. Päälle balsamicosiirappia. Ei hassumpaa.

Olisihan tuo punamiimikin maistunut, mutta ei sattunut kaapissa olemaan mitään arkena aukaistavaa... Hyvältä maistui appelsiini-lime-jäävesinkin!

Pääruoaksi grillattua minkälie filettä (pakkasesta napattua), jonka kanssa rukolaa, kirsikkatomaatteja, saksanpähkinää ja parmesaania. Päällä taas balsamicosiirappia ja pikkuisen suolaa ja pippuria. Ah miten helppoa! Ah miten hyvää!

Liha oli kokonaisena grillissä ja loppuvaiheessa tökkästiin siihen mittari. 56 asteisena otettiin pois ja leikattiin hetimiten. Ylihän se vähän meni, mutta hyvältä maistui silti. 

Terassilla ei ollut ihan yhtä lämmin syödä kuin viime kesänä Toscanassa, mutta kyllä tällä fiiliksellä viimeisen työviikon loppuun saakka pärjää.

Friteerattua palleroporonjäkälää

Synttärimenun toinen keittiön pieni tervehdys oli tehty palleroporonjäkälästä. Tämä kokkipari oli saanut jäkälän valmistusohjeet suoraan rovaniemeläiseltä keittiömestarilta ja epäilemättä tarjosivat juhlaväelle ennenkokemattoman ja unohtumattoman elämyksen. Ihan niinku Nomassa oltaisiin oltu syömässä!

Jäkälä oli tietysti suutuntumaltaan jo varsin erikoinen (mureni ja haihtui kuin tuhka tuuleen), mutta jännittävintä minusta siinä oli silti vahvasti erottuva mustatorvisienen maku. Sitä iloa tosin kesti vain hetken. Aivan ensiksi jäkälä maistui voilta, sitten mustatorvisieneltä ja viimeiseksi suuhun jäi varsin kitkerä jälkimaku. Mielenkiintoista!

Jäkälä valmistettiin ryöppäämällä se ensin kasvisliemessä, kuivattamalla se sitten uunissa (tunnin verran?) ja lopuksi friteeramalla se öljy-voiseoksessa. Kokkipari muistutti, että jäkälää ei saa syödä raakana, ja muutenkin sitä tulisi nauttia vain omalla vastuulla... Ainakaan meidän vieraat eivät valittaneet mistään erityisistä jäkälän sivuvaikutuksista...

Amuse bouche: graavisiikaa ja kylmäsavuporomousse

Nyt kun nuo synttärimenun hätäisimmät ohjeet on kirjattu ylös, niin voidaankin jatkaa juhlaväen suut auki loksauttaneella amuse bouche -kaksikolla. Kuten aiemmin mainitsin, juhlissa kisattiin kauneimman annoksen tittelistä, ja tämä menun upea aloitusannos sai kyllä varmasti kanssakilpailijoiden housut tutisemaan. Menun korkeasta esteettisestä tasosta kertonee se, että tämä annos jäi lopulta karvan verran toisen annoksen jälkeen kauneuskisassa. Epäilemättä se silti sopisi ulkonäkönsä puolesta vaikka mihin fine dine -ravintolaan ruokahalua herättämään!

graavisiikaa
(30 annosta) 

• 300g graavattua siikaa
• 1-2 hapan omena (Granny Smith)
• 4  pientä punasipulia
• 4 rkl mustaherukka-balsamicosiirappia 

Kuori ja viipaloi punasipulit. Karamellisoi punasipulit paistamalla niitä pannulla miedolla lämmöllä muutama minuutti, älä ruskista. Kuutioi omena ja leikkaa siika annospaloiksi.

Kasaa lusikalle ensin karamellisoitua punasipulia, sitten omenakuutioita ja lopuksi pala graavisiikaa. Viimeistele annos tilkalla balsamikosiirappia.

kylmäsavuporomousse

(30 annosta) 

• 200 g kylmäsavuporoa
• 3 kpl suolakurkkuja
• pieni nippu timjamia
• n. 200g kanttarelleja
• 1-2 prk smetanaa
• maalaislimppua

Silppua kylmäsavuporo, suolakurkut, timjami ja kanttarellit. Paista kanttarelleja pannulla muutama minuutti ja anna jäähtyä. Sekoita kylmäsavuporo, suolakurkut, timjami ja kanttarellit smetanan joukkoon ja tarkista maku. Anna maustua ja viiletä jääkaapissa tovi.

Leikkaa leipä viipaleiksi ja sopivan kokoisiksi annospaloiksi. Annostele lusikallinen moussea leivän päälle.

Beef Jerky

Synttärimenun napostelupuolesta huolehtivat vanhat tutut tammisaarelaisystäväni S&T. Heidän kuivaamansa peuran ja naudanliha hävisivät lautasilta hyvin nopeasti, sen verran koukuttavaa tavaraa oli kyseessä. Beef Jerky on muuten jo toinen (kasvismuffinien lisäksi) synttärimenun herkku, joka sopisi paremmin kuin hyvin vappupiknikille. Vink vink! Mikäpä sen parempaa jyrsittävää kuohuviinin siemailun lomassa kuin tulisesti maustettu kuivattu liha.

Beef Jerky

Leikkaa liha (esim. naudan tai peuran paistia) ohueksi viipaleeksi (3-5 mm). Tämä on helpointa tehdä silloin kun liha on ollut pakkasessa ja on hieman kohmeaa. Laita liha marinoitumaan vähintään 8 tunniksi. Pyyhi marinadi talouspaperilla ja kuivaa lihaa kuivurissa noin 10h.

Punaviinimarinadi: punaviiniä, mustapippuria, valkosipulia, suolaa, soijaa ja chiliä oman maun mukaan

Oluthabaneromarinadi: tummaa olutta, habaneroa, suolaa, pippuria ja soijaa oman maun mukaan

Jos et omista kuivuria, niin Beef Jerkyä voi tehdä myös uunissa, kuten tehtiin äskettäin esim. Thetki blogissa.

Kasvismuffinit

G&C synttäreiden alkupalapöydän yksi herkuista oli ystäväni P:n tekemät kasvismuffinit. Kasvismuffinit ovat suorastaan loistava buffetpöydän herkku: ne ovat hyviä lämpimänä ja kylmänä ja säilyvät hyvänä pitkään - maistuivat myös seuraavana aamuna aamupalaksi. Sopivat siis mainiosti esim piknik-evääksi vappuna, vink vink! Ohje on kotoisin Me Naiset -lehden numerosta 17/2009.

Kasvismuffinit

• 1 sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 pieni paprika (tai vaihtoehtoisesti aurinkokuivattuja tomaatteja)
• 1 rkl öljyä
• 40 g rucolaa tai pinaattia
• 5 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja
• 1 dl kaurahiutaleita
• 3 tl leivinjauhetta
• 1 tl suolaa
• 2 munaa
• 2,5 dl maustamatonta jogurttia
• 0,5 dl öljyä (vahingossa opittu kikka: muffineista tulee mehevämpiä, kun öljyä lisää 1,5-2-kertaisesti)
•  1,5 dl juustoraastetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi. Leikkaa paprika kuutioiksi. Kuumenna ruokalusikallinen öljyä pannulla ja kuullota sipuleita ja paprikaa hetki. Hienonna rucola. Yhdistä jauhot, hiutaleet, leivinjauhe ja suola. Sekoita munat ja jogurtti ja lisää siihen jauhoseos, kasvikset, öljy ja juustoraaste. Jaa taikina 12 muffinivuokaan. Paista uunin keskitasolla 20-25 minuuttia.

Sitruunaista kanaa pubityylillä

Uusimman Glorian viini ja ruoka -lehden kantta koristaa erittäin herkullisen näköinen moderni "kanakori", eli Sitruunaglaseerattua broileria, sinapinsiemenperunoita ja sitruunamajoneesia. Ystäväni H tuli meille eilen saunomaan ja mikäs sen parempaa tarjottavaa saunaoluiden kanssa kuin tällainen pubityyppinen sormiruoka.

Minä päädyin tekemään koko setistä pelkästään kanaa ja majoneesia, mutta ainakin Pastanjauhajat ovat näkyneet tekevän koko setin. Me muuten tehtiin kesällä grillissä sinapinsiemenillä maustettuja muurikkaperunoita, jotka ovat varmaankin aika lähellä noita perunoita. Tulipa vaan mieleen.

Hyviä olivat! Broileri oli ihanan mehevää ja maukasta. Tosin sitruunaa oli ehkä ihan snadisti liikaa, varsinkin majoneesi tuntui aika happamalta. Tai olisi ehkä pitänyt käyttää luomusitruunoita. Tai pestä sitruunat paremmin.. ;) Potkua myös vähän kaipailin, ehkä siis seuraavalla kerralla vähän chiliä joukkoon? Ja enemmän olisi saanut olla. Meillä oli kilo koipia, mutta olisi niitä voinut melkein toisenkin mokoman kolmeen pekkaan syödä.

Sitruunaglaseerattu broileri

• 800g pieniä broilerinkoipia (nuijiksiko niitä kutsutaan?)
• 1 (luomu)sitruuna
• 3 rkl voita
• 1 tl suolaa
• 1 tl mustapippuria myllystä

 Sitruunaglasyyri:

• 1 sitruuna
• 1/2 dl hunajaa
• 1/2 tl paprikajauhetta
• 1/2 tl cayennepippuria

Valmista glasyyri: Raasta sitruunan kuori ja purista mehu pieneen kattilaan. Lisää hunaja ja mausteet. Keitä kunnes seos on siirappimaista.

Halkaise sitruuna ja paista halkaisupintaan väri paistinpannulla voissa. Lisää voita ja paista koivet kullanruskeiksi ja rapeiksi. Laita broilerinkoivet ja sitruuna uunivuokaan. Mausta koivet suolalla ja pippurilla ja valele pinta reilusti glasyyrilla. Valuta sitruunan pintaan hunajaa.

Kypsennä broilerinkoipia uunissa 220 C:ssä noin 45 minuuttia, kunnes broileri on paahtuneen kiiltävää. Valele broileria vuokaan valuneella glasyyrilla molemmin puolin 10 min välein.

Tarjoile broilerinkoivet sitruunamajoneesin kanssa. Dippaa koipia halutessasi kevyesti sitruunaan.

Sitruunamajoneesi

• 1 munankeltuainen
• 1 1/2 tl dijonsinappia
• 1 sitruunan hienoksi raastettu kuori
• 2-3 tl sitruunamehua
• 3/4 tl sokeria
• 1/4 tl suolaa
• 1 dl rypsiöljyä
• 1-2 rkl vettä

 Sekoita keltuainen, sinappi, sitruunankuori ja -mehu sekä sokeri ja suola sauvasekoittimella. Lisää öljyä ensin tipoittain samalla sekoittaen ja lopuksi pienissä erissä, jotta rakenteesta tulee tasainen. Lisää vettä, kunnes majoneesi on sopivan löysää. Laita hetkeksi jääkaappiin tekeytymään.

Suutarinlohirullat

Ajattelin että olisi ehkä aika alkaa postaamaan näitä jouluruokaohjeita, jos meinaa saada postattua ne nyt kun kaikki muistamisen arvoinen on vielä mielessä.. Sain tämän suutarinlohiohjeen aikanani äidiltäni, ja se on kaiketi otettu S-ryhmän Ruokamaailman sivuilta. Äidin itsensä tekemät suutarinlohet olivat maailman parhaita, mutta epäilemättä hän ei paljon ohjeita käytellyt...

Ihan sellaisenaan tämä ohje ei valitettavasti toimi, ja joka joulu olenkin joutunut säätämään sen kanssa enemmän tai vähemmän. Siksipä kirjaankin nyt ylös tämän joulun kokemukset, jospa se onnistuisikin ensi vuonna heti ensimmäisellä yrittämällä!

Ensinnäkin ohjeessa on nestettä aivan liian vähän, koska haluan että silakat suorastaan uiskentelevat etikkaliemessä ja _kypsyvät kunnolla_. Toisaalta jos etikkaliemen tekee tuplana, niin liemestä tulee liian väkevää, joten olen laittanut etikan lisäksi hieman vettä nesteeksi, sekä sokeria hieman enemmän kuin ohjeessa. Kolmanneksi, ohjeessa silakoiden annetaan maustua seuraavaan päivään, vaikka minusta suutarinlohi on valmista syötäväksi aikaisintaan kolmantena päivänä valmistuksesta. Hyvä puoli pitkässä lillutusajassa on se, että mausteiden ja etikan määrää voi tarkistaa ja korjata pari päivää..

Suutarinlohirullat

• 1/4 kg silakkafileitä
• (ripaus sokeria)
• 3 rkl karkeaa merisuolaa
• 1/2 dl väkiviinaetikkaa
• 3 rkl sokeria
• 1 sipuli
• 1 rkl maustepippureita

Ripota laakean astian pohjalle suolaa ja nosta sen päälle kerros silakkafileitä nahkapuolet alaspäin. Ripauta päälle aavistus sokeria ja lisää suolaa. Jatka näin kerroksittain, kunnes kaikki silakat ovat astiassa samalla tavalla. Ripota päälle vielä suolaa ja laita silakoiden päälle lautanen painoksi. Nosta silakat jääkaappiin seuraavaan päivään asti.

Huuhdo silakoista liika suola kylmällä vedellä ja vedä fileet sormien läpi kuivaksi ja kierrä rulliksi kulhoon.

Sekoita etikka ja sokeri ja kaada silakkarullien päälle. Viipaloi päälle sipuli renkaina ja rouhi sekaan pippurit. mausta silakoita jääkaapissa seuraavaan päivään.

Iltapalasapakset

Keittiöremonttimme lähenee loppuaan. Huoh. Vaikkei keittiössämme edelleenkään mitään illallisia valmisteta, kokkausnikkiksiä piti helpottaa pienellä iltapalalla. Valikoima oli sen verran Suomi-henkinen, että kutsuttakoon niitä sitten vaikka iltapalasapaksiksi.

Tarkemmin ottaen kyseessä oli Åbyn kartanon näkkileivän kera nautittua savuporo- ja lämminsavulohitäytettä sekä karhun lihaa. Poro- ja lohitäytteiden ohjeet otin (hieman muokattuna) Kinuskikissalta.

Lämminsavulohitäyte

• 150 g lämminsavulohta
• ¾ dl tilliä
•  9 cm purjoa
• 100 g ruohosipulituorejuustoa
•  150 g ranskankermaa
•  3 tl sinappia
•  2 tl hunajaa

Hienonna lämminsavulohi, tilli ja purjo ja sekoita kaikki ainekset keskenään.

Kylmäsavuporotäyte

• 100 g kylmäsavuporosiivuja
• ½ punasipulia
• ½ prk (á 125 g) piparjuurituorejuustoa (Cantadou)
•  150 g ranskankermaa

Leikkaa poro pieniksi kuutioiksi. Hienonna punasipuli. Sekoita kaikki ainekset keskenään. 

Karhun lihan maistaminen on ollut pitkään meidän to do -listalla. Bongasin säilykkeen Eat & Joy maatilatorilla kun etsiskelin T:lle syntymäpäivälahjaa ja ajattelin että maistetaas sitä sitten vaikka tuossa muodossa. Täytyy sanoa, että en kyllä mitenkään erityisesti ihastunut karhun makuun, mutta epäilemättä se voisi olla fileen tai padan muodossa huomattavasti parempaa. Täytynee siis tilata sitä joskus ravintolassa niistä huikeista hinnoista huolimatta...

Sapasten kanssa juotiin Aecht Schlenkerla Rauchbier Urbockia, mikä vaikuttaa olevan T:n lempiolut. Sen verran onnelliseksi mies tuli kun löysi pitkän etsinnän jälkeen Alkon missä sitä oli vielä jäljellä. Omaan makuuni olut on hieman liian savuinen ja maistuu lähinnä tervaleijonalta. Mutta, jos tykkää niin kannattaa hankkia omansa jouluksi pikaisesti. Näkyy olevan voin ohella toinen joulun myyntihitti!

Pikkuiset poropiiraat

Eilisten pikkujoulujen suolatasapainosta karkkien rinnalla vastasivat mm. nämä näppärät poropiiraat. Ohje on kotoisin Maku-lehden numerosta 6/2009.

Pikkuiset poropiiraat

12-16 kpl

• 1 pkt (400g) piirakkataikinaa

Täyte:

• 100g kylmäsavustettua poroa
• 1/2 punaista paprikaa
• 2 1/2 dl ruokakermaa
• 1 1/2 dl juustoraastetta
• 2 munaa
• 1/2 tl mustapippuria
• voiteluun 1 muna

Sulata taikina pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Leikkaa poro ja paprika kuutioiksi. Sekoita täytteen ainekset keskenään. Kauli taikina suorakaiteeksi ja leikkaa levy 12-16 yhtäsuureksi neliöksi. Asettele taikinaneliöt muffinipellin koloihin tai foliomuffinivuokiin. Jaa täyte tasaisesti taikinan päälle. Voitele piirakoiden reunat munalla ja paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.

Savulohileivät

Juhlistimme T:n kanssa eilen illalla 7 vuotta kestänyttä yhteiseloamme ja sen kunniaksi päätimme väsäillä puoli astetta mietetympää ruokaa mökillä. Alkupalaksi söimme saaristolaisleipien päällä tarjoiltua lämminsavulohitahnaa.

Raaka-aineet bongasin täältä, ohjeen suhteet tosin olivat melko erit, koska olin ostanut lohta paljon enemmän kuin muita aineksia... Lisäksi korvasin purjon kevätsipulilla, kun purjot olivat niin järkyttävän suuria ja sitä olisi mennyt paljon hukkaan.

Savulohileivät

• 300 g lämminsavulohta
• 1 dl tilliä
• 2 kevätsipulia
• 100 g ruohosipulituorejuustoa
• 50 g maustamatonta tuorejuustoa
• 80 g ranskankermaa
• 4 tl sinappia
• 2 tl hunajaa
• saaristolaisvuokaleipää
• sitruunansiivuja koristeluun

Hienonna lämminsavulohi, tilli ja kevätsipuli ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Levitä tahna leivälle koristele ohuella sitruunansiivulla.

Närästysruokaa

Miksihän fingerfoodin mieltää niin vahvasti iltaruoaksi?? Syötiin tänään mökillä lounaaksi setti grillattuja kanansiipiä, makkaraa, jalopenopoppersseja ja tiikerirapuja salsadipin kanssa, mutta jotenkin oli sellainen tunne, että noin syntinen ruoka ei soveltunut päivänvalolla syötäväksi... No, rangaistukseni kärsin närästyksenä, joten synnit on jo sovitettu.

Salsa tehtiin itse ja ravut maustettiin oliiviöljyllä, valkosipulilla ja chilijauheella, mutta muuten kaikki oli kaupan tavaraa (kenties se olikin se suurin synti?). Salsaan laitettiin tomaattia, paprikaa, sipulia, valkosipulia, jalapenoja, oliiviöljyä, limen mehua, hunajaa, suolaa, ja mustapippuria. Koostumus oli vähän hankala dippaukseen, mutta muuten toimi kyllä hyvin lihojen kylkiäisenä.

Ps. Makkarat olivat muuten Saarioisten uutta raakamakkarasarjaa. Testailtiin niitä myös vappuna ja hyviä ovat (Chorizo erityisesti)! 

Peltolan Blue

Olen aina ollut vannoutunut Aura-fani, enkä pahemmin ole välittänyt muista sinihomejuustoista. Viime kuukausien ruokalehdissä on kuitenkin useampaankin otteeseen kehuttu vuolaasti Peltolan juustolan Peltolan Blue - sinihomejuustoa, ja kun se sitten sattui silmiin Heilan juustotiskissä, niin täytyihän se koriin napata.

Täytyy sanoa, että juustoa ei ole turhaan kehuttu kermaisuudellaan ja täyteläisyydellään! Tykkäsin siis kovasti ja suosittelen lämpimästi! Juusto oli mukavasti erilainen kuin Aura, mutta SILTI hyvä. Ajatella! :) Juuston runsas suolaisuus tosin yllätti, eikä sitä paljaaltaan kyllä pysty suuria määriä syömään (mikä on ehkä ihan hyvä asia..). Tuoteselosteen mukaan Peltolan Bluen suolapitoisuus on yllättäen kuitenkin vähemmän kuin Aurassa (2,5 % vrs. 2,9 %). Itse olisin veikannut kyllä toisin.