Retki Tampereelle Ravinteli Berthaan

Saimme veljeni perheeltä joululahjaksi lahjakortin Tampereen ravinteli Berthaan, jonne ehdimme vihdoin tekemään retken viime viikonloppuna. Bertha on puolitoista vuotta sitten perustettu bistrotyyppinen, lähialueen tuottajien raaka-aineita suosiva ravintola. Erinomaisen mukava lisä Tampereen ravintolatarjontaan!

Ruokailu aloitettiin juureen leivotulla rapeakuorisella maalaisleivällä sekä Peltolan juustolan kirnuvoilla. Vatsansa olisi voinut täyttää jo tuolla pelkällä herkullisella leivällä, mutta syötiin me sentään jotain muutakin..

Minä aloitin annoksella, jossa oli punajuurta kahdella tapaa (sellaisenaan ja moussena), vuohenjuustomoussea, pinjansiemeniä, friteerattua basilikaa ja rapsakka keksimäinen leipä tekstuuria tekemässä. Annos oli erittäin kaunis ja herkullinen. Jotain tämän tapaista täytyy väsätä kotonakin!

T:n alkuruoka-annoksessa oli Iberico -kinkkua, valkopapu- ja hernepyrettä. Vaikka ilmakuivattu kinkku hyvää tietysti olikin, ei annos yltänyt punajuurialkupalan tasolle.

Pääruoaksi valitsimme molemmat "nautaa, palsternakkaa ja piparjuurta" sisältävän annoksen. Naudan osalta tarjolla oli entrecotea ja kieltä, palsternakka oli lautasella pyreenä ja piparjuuri vaahtona. Lisäksi annoksessa oli mukana ruusukaalia, porkkanaa ja sipulia.

Kielen valmistaminen tai syöminen ei ole jostain syystä minua koskaan juurikaan houkuttanut, joten olin tosi tyytyväinen että pääsin maistamaan sitä tällaisessa tuplaliha-annoksessa. Jos tarjolla olisi ollut pelkkää kieltä, olisin riskiaversiivisena varmaankin tilannut jotain muuta.

Kieli tarjoiltiin ylikypsäksi haudutettuna, joten koostumusta ei juurikaan kieleksi tunnistanut. Onneksi. Nimittäin yksi kohta palassani oli jostain syystä hiukan "vähemmän ylikypsää", josta seurasi keskustelu T:n kanssa kielen koostumuksesta ja ulkonäostä sekä pohdintaa mistä kohdasta kieltä kyseinen pala saattoi olla. Keskustelu ei tehnyt hyvää ruokahalulleni ja loppupala jäi syömättä...

Kaiken kaikkiaan kieli oli kuitenkin positiivinen yllätys. Entrecoten kypsyys oli loistava (voi kun tuli jo ikävä kesää ja grillikautta) ja lisukkeet toimivat hyvin. Mainio setti! 

Jälkiruokien makuvaihtoehtoina olivat suklaa, sitruuna ja omena. Vaikeahan niistä oli kahta valita, joten otimme kaikki! Ei vaitiskaan, tilasimme kyllä vain kaksi, mutta tarjoilija yllätti meidät jostain syystä yhdellä ylimääräisellä jälkiruoalla. En pistänyt vastaan...

Suklaajälkiruoassa oli suklaaganachea, suklaakeksiä, pähkinäjäätelöä, prässättyä ananasta ja keksinmuruja. Herkullinen annos, josta tuli mieleen joskus ravintola Luomossa syömäni jälkkäri, jonka nimi oli "Snickers". Jotain raikastavaa annokseen olisi tosin ehkä kaivannut. Ananas oli varmaan tarkoitettu tähän tehtävään, mutta se ei aivan riittänyt.

Sitrusjälkiruoka sisälsi ainakin sitruunaista pannacottaa, sitruunajäätelöä, sokerikakkua ja appelsiinifileitä. Oli siellä varmaan muutakin, mutta T:ltä ei hirveästi maistiaisia herunut, sen verran tuo hyvin tuo ihanan raikas annos häneen upposi...

Bonusjälkiruoassa oli omenapiirakkaa, laventelijäätelöä, ruusuvesimarenkia ja ilmeisesti kiivistä tehtyä hilloketta. Valkosuklaatakin siinä oli annoksen otsikon mukaan, mutta ilmeisesti olin jo siinä vaiheessa niin ähkyssä ettei aivot rekisteröineet että missä muodossa. Omenapiirakka oli itsessään hieman vaisu, mutta piristyi kummasti hyvillä lisukkeilla ja oli kokonaisuutena toimiva. Etenkin laventelijäätelön maku oli huikea.

Kaiken kaikkiaan ruoka oli erinomaista ja tarjoilu ystävällistä, asiantuntevaa ja mukavan leppoisaa. Toimme retkeltä mukanamme monta hyvää ideaa, jota voisi kotikeittiössä kokeilla. Berthaan voisi myös hyvällä mielellä mennä toistekin, menkäähän tekin!

Ravinteli Bertha