Herkkumysli

Porkkanakakun jäljiltä jäi kaappiin notkumaan jos jonkinlaista myssykkää pähkinöitä ja siemeniä. Tuli sitten mieleen, että niistähän voisi tehdä mysliä. Voi jestas että siitä tulikin hyvää!

Herrrrkullinen mysli

• 6 dl kaurahiutaleita
• 6 dl murskattuja pähkinöitä (parapähkinää, saksanpähkinää, hasselpähkinää, cashewpähkinää, manteleita yms.)
• 1 dl kookoshiutaleita
• 1 dl seesaminsiemeniä
• 1 dl saksanpähkinäöljyä
• 1 dl vaahterasiirappia
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 dl kuivattuja omenapaloja
• 1 dl kuivattuja banaanipaloja

Lämmitä uuni 150 asteiseksi. Sekoita keskenään hiutaleet, siemenet ja pähkinät ja sekoita joukkoon saksanpähkinäöljy, vaahterasiirappi ja vaniljasokeri. Levittele mysli uunin pellille leivinpaperin päälle ja paahda mysliä uunissa n. 30 minuuttia. Sekoittele usein, pähkinät kärvähtävät helposti. 

Jäähdytä mysli ja sekoita joukkoon omena- ja banaanipalat. Säilytä ilmatiiviissä purkissa.

Meillä on tyttöjen kanssa tapana jakaa pikkujouluissa toisillemme pienet lahjat (hinta max 5€). Annoin viime vuonna lahjaksi oliivipurkkiin pakattua itse tehdyä sinappia, ja tänä vuonna ajattelin purkittaa pikkujoululahjaksi tätä mysliä. *<:)  

Enemmän ja vähemmän makeita pikkuleipiä

Emännöin ystäväporukalle pikkujoulut lauantai-iltana. Koska olen työmatkalla lauantai-aamuun saakka ja käyn vielä päivällä juhlimassa 2-vuotiasta kummipoikaani, päätin aloittaa tarjoilujen valmistelut ajoissa, eli tänään. Pikkuleivät kun voi nääs aika näppärästi pakastaa lauantaita varten...

Perinteisesti olemme syöneet juhlien alkuun riisipuuroa, ja niin teemme tänä vuonnakin. Olen yleensä tehnyt puuron lisäksi jonkinmoisen pääruoan, mikä on ollut aina hitusen liikaa.. Tänä vuonna päätinkin tyytyä pienempiin herkkuihin, joita sitten nautitaan glögin kera pitkin iltaa.  

Makeina pikkuleipinä ajattelin tarjota Maku-lehden ohjeella tehtyjä Jumalaisia kanelipikkuleipiä. Jumalaisesta en tiedä, mutta ihan hyviä ne olivat. Tosin jos teen näitä jouluksi lisää, jätän laittamatta päälle sokeria, koska omaan makuuni ne olivat hieman turhan makeita.

Jumalaiset kanelipikkuleivät

(70 kpl, paitsi minä sain tehtyä vain 41 kpl)

• 200 g voita
• 1 1/4 dl sokeria
• 3 1/2 dl vehnäjauhoja
• 1 pkt (2 pss) vaniljakastikeaineksia (Ekströms Fresta Marsán)

Pinnalle:

• 2 rkl sokeria
• 2 tl kanelia 

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. On tärkeää, että voita ja sokeria vatkataan, kunnes ne ovat hyvin vaahtoutuneet ts. muuttuneet väriltään lähes valkoiseksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon. Sekoita taikinaksi.

Anna taikinan levätä kelmulla peitettynä jääkaapissa noin 30 minuuttia. Kauli taikinasta 3–4 mm paksuinen levy ja painele siitä piparimuoteilla pikkuleipiä. Sekoita kaneli ja sokeri matalalla lautasella ja ripottele seosta pipareiden pinnalle. Paista leivinpaperoidulla pellillä 200 asteessa 10–12 minuuttia.

Huom! Taikina on vaativaa käsiteltävää ja murenevaista. Eli älä leivo näitä "huonona päivänä".

Makeiden pipareiden vastapainona ajattelin tarjota japanilaisia Matcha-teekeksejä, joita ystäväni T toi vappujuhliimme. Mainittakoon, että T oli soveltanut ohjetta korvaamalla puolet vehnäjauhoista spelttijauhoilla, ja niin tein tietysti minäkin. Lisäksi huomasin, että 3,5 dl jauhoja ei tuntunut riittävältä, ja minulla jauhoja kuluihin yhteensä ainakin 4,5 dl.

Varoituksena täytyy sanoa, että nämä keksit ovat erittäin koukuttavia. Koska ne eivät ole yhtään makeita, niitä voi helposti mussuttaa suuriakin määriä...

Kuningatarkohokas ja Beaujolais Nouveau Art

Usa:n Masterchef -ohjelmassa tehtiin pari viikkoa sitten kohokkaita, josta sain päähäni että minäkin haluan niitä tietysti kokeilla. Pistettiin sitten eilen illalla kohokaskoulu pystyyn ystäväni P:n kanssa. Käytimme Glorian ruoka & viini -lehden 6/2010 numeron kuningatarkohokkaan ohjetta, mutta lisäsimme vielä kunkin vuoan pohjalle pari Cointreaussa liotettua vadelmaa ja puolikas piparkakku murustettuna.  

Ensimmäisellä kierroksella noudatimme paistoaikaa orjallisesti, eivätkä kohokkaat ehtineet kohota juurikaan vuoan reunaa korkeammalle. Kohokas oli myös sisältä selvästi raaka. Toisella kierroksella nostimme hieman uunin lämpötilaa ja pidimme kohokkaita uunissa 19 minuuttia. Saimme ne kyllä kohoamaan komeasti, mutta sisältä kohokas oli edelleen hieman erikoinen. Olin odottanut kakkumaista koostumusta, mutta se muistuttikin lähinnä mannapuuroa. Hyvää sellaista kuitenkin. En sitten tiedä olisiko niiden pitänyt olla uunissa vieläkin kauemmin. Täytynee käydä syömässä kohokasta ravintolassa, että tietää oliko meidän kohokkaat oikeanlaisia... Hyvältä ne silti näyttivät ja maistuivatkin (jos tykkää mannapuurosta).

Ohjeen määristä pitää mainita sen verran, että vaikka ohjeen sanotaan olevan neljälle kohokkaalle, siitä saa tehtyä niitä kuusi (vaikka vuoassa oli niitä vadelmia ja pipariakin tilaa viemässä). Lisäksi leipurinkermaa ja kuningatarpyrettä tuli noilla ohjeilla noin nelinkertainen määrä siihen mitä tarvittiin...

Kuningatarkohokas

• 150 g leipurinkermaa eli crème pâtissièrea
• 5 rkl kuningatarpyrettä
• 50g tummaa suklaata
• 50g pehmeää voita
• 8 kananmunan valkuaiset
• 1 1/5 dl sokeria
• koristeluun tuoreita vadelmia ja tomusokeria

Tee ensin leipurinkerma ja kuningatarpyree. Voit valmistaa ne hyvissä ajoin etukäteen.

Raasta jääkaappikylmä suklaa karkeaksi rouheeksi ja laita se pakastimeen odottelemaan. Voitele kohokasvuoat kauttaaltaan reilulla määrällä pehmeää voita ja vedä sudilla rannut vuoan reunoihin alhaalta ylöspäin. Vuoraa vuoat jäisellä suklaarouheella ja laita vuoat pakastimeen odotamaan.

Kuumenna uuni 180 asteiseksi. Tee kohokastaikina. Mittaa leipurinkerma kulhoon, lisää sinne kuningatarpyree ja sekoita. Vatkaa kananmunanvalkuaisia laakeassa kulhossa 2-5 minuuttia, niin että valkuainen alkaa kovettua ja jää muotoonsa. Kaada sokeri valkuaisvaahtoon nauhana koko ajan vatkaten. Kääntele valkoaisvaahto taikinaan nuolijalla varovasti nostellen.

Annostele kohokastaikina vuokiin siten, että vuoat täyttyvät piripintaan. Tasoita pinta lastalla ja särmää eli pyyhi reunat huolellisesti sormin. Kohokkaan onnistumisen kannalta on tärkeää että vuoka on täynnä ja reuna täysin puhdas.

Laita kohokkaat 180-asteiseen uuniin 10-12 minuutiksi. Sirottele päälle tomusokeria ja koristele vadelmalla. Tarjoile heti!

Leipurinkerma

• 2 1/2 dl kermaa
• 1 vaniljatanko
• 1 rkl maizenaa
• 4 ison kananmunan keltuaista
• 1/2 dl sokeria

Mittaa kerma pieneen kattilaan. Halkaise vaniljatanko ja lisää se kerman sekaan. Lämmittä kermaa hieman ja anna vaniljatangon maustaa sitä n. 20 minuuttia. Poista sitten tangon palaset, mutta raaputa vielä tangosta siemenet kerman joukkoon. Sekoita maizena joukkoon, ja kiehuta koko ajan sekoittaen.

Yhdistä keltuaiset ja sokeri kulhossa, ja kaada se kermaseokseen kattilaan koko ajan sekoittaen. Kuumenna seosta niin, että se pulpahtaa kerran. Älä kiehuta seosta. Voit käyttää myös paistomittaria: seos on valmis kun sen lämpötila on 80 astetta. Ota kattila pois liedeltä ja vatkaa 2 minuuttia, kunnes seos jäähtyy.

Siivilöi leipurinkerma tiheän siivilän läpi ja laita kylmään. Pintaan saattaa erottua rasvaa, mutta se ei haittaa, sillä rasva yhdistyy kylmässä uudelleen muiden aineiden kanssa. Jäähdytä seos täysin kylmäksi, vähintään 6 tuntia.

Kuningatarpyree

• 2 dl mansikoita
• 2 dl mustikoita
• 2 dl vadelmia
• 1/2 dl vettä
• 2 rkl maizenaa vesitilkkaan sekoitettuna

Laita marjat ja vesi kattilaan, kiehauta ja anna hautua 5 minuuttia. Jos käytät pakastettuja marjoja, jätä ohjeesta vesi pois. Paseeraa seos siivilän läpi (vetäisin itse tässä välissä seoksen sauvasekoittimella sileäksi ja siivilöin vasta sitten). Hauduta pyreetä niin, että jäljellä on noin 1/3 alkuperäisestä määrästä, noin puoli tuntia. Suurusta vielä maizenalla, jotta saat todella paksun pyreen. Sekoita maizena ensin pieneen vesitilkkaan ja kaada ohuena nauhana koko ajan sekoittaen pyreen joukkoon.

Kohokkaan kaverina maisteltiin pari päivää sitten Alkoon ilmestynyttä Beaujolais Nouveau Art:a, jossa maistui vahvasti ainakin vadelma ja banaani. Itse tykkäsin kovasti, T ei ollenkaan ja P oli sitä mieltä että viini sopi erityisen hyvin juuri tämän jälkiruoan kumppaniksi. 

Sushi-ilta

Olin viime viikolla illanistujaisissa, jossa valmistimme neljän naisen voimin upean sushi-aterian. Sushin tekeminen porukalla on erittäin hauskaa ja lopputuloksena saa varmasti tuoretta tavaraa ja riittävästi syötävää! 

Me teimme makirullia, johon tuli täytteeksi vaihtelevasti kurkkua, avocadoa, tonnikalaa ja lohta. Lisäksi teimme nigirisusheja, joiden päällä oli joko lohta, tonnikalaa tai katkarapua. Sushien kanssa tarjottiin soijakastiketta, inkivääriä,  wasabitahnaa ja tietysti kylmää Rieslingiä. 

Hyvät ohjeet sushin tekoon löytyy esim täältä. Tässä kuitenkin muutama muistamisen arvoinen asia tai vinkki:

• Riisi on sushissa a ja o, joten ole sen valmistamisessa huolellinen ja noudata tarkasti ohjeita.
• Kun teet makirullia, älä lotraa liiaksi vedellä, koska kostunut levä muuttuu sitkeäksi.
• Käytä mahdollisimman laadukkaita raaka-aineita. Inkivääreissä ja japanilaisissa soijakastikkeissakin on huomattavia eroja, puhumattakaan kalan laadusta.
• Ravunnahkoja näkyi saavan myös cittareista pakastehyllyltä, mutta paljon edullisemmin samaa tavaraa löytää Hakaniemen etnisistä kaupoista.
• Kääri makirullat neliöiksi pyöreiden sijaan. Ovat hauskan näköisiä!
• Leikkaa makirullasta n.7-8 palaa, saat susheja jotka sopivat hyvin suuhun.

Pappilan hätävara goes joulu

Teimme päivälliseksi tänään viinikukkoa, mutta en ollut ajatellut tekeväni jälkiruokaa. Ruoka oli kuitenkin niin onnistunut ja hienostunutkin, että olisi ollut vääryys lopettaa dinneri ilman jälkiruokaa... Pakastimesta löytyi mansikoita, mustikoita, vaniljajäätelöä, vadelmasorbettia ja kaapista pipareita. Niitä kerroksittain latomalla syntyi jouluhenkinen mainio 'pappilan hätävara'. Miksihän pappilan hätävara on aina nimenomaan hätävarajälkkäri, vaikka se on niin hyvää että ansaitsisi hyvin olla joskus ihan suunniteltukin jälkkäri?

Kukkoa viinissä

Tämä viikko on ollut ruokasaldoltaan huikea. Torstaina nautimme ystäväni kanssa pitkään ja hartaasti illallista Luomossa, perjantaina istuimme iltaa ystävieni kanssa fonduepadan ääressä, lauantaina olin ihanilla sushi-kesteillä ja tänään valmistimme kotona Juuren puodista työkavereiden läksiäislahjakortilla hankittua kukonpoikaa. Koska minua vaivaa ikävä Pariisiin, täytyi kukonpojasta tehdä tietysti coq au vin. Tämä varsin mainio ohje on peräisin kirjasta "Kanaa Butlerin tapaan".

Coq au vin

• 1 kukko (tai kana/broileri) n. 1 kg
• 12 pikkusipulia
• 200 g herkkusieniä
• 1/2 pll punaviiniä
• 3 viipaletta pekonia
• 2 1/2 dl kanalientä
• 1 rkl tomaattipyrettä
• 3 valkosipulinkynttä
• nippu timjamia
• voita
• 1 rkl vehnäjauhoja
• suolaa ja pippuria

Paloittele kukko, suikaloi pekoni ja kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Paista pekonisuikaleet kevyesti pannulla voissa ja levitä ne sitten viinikukon kypsennyspataan. Ruskista kukonpalat hyvin pannulla ja siirrä ne mukaan pataan. Ripottele paloille vajaa tl suolaa ja jauha mukaan mustapippuria. Sekoita tomaattipyree ja viini keskenään ja kaada seos pataan. Lisää myös kanaliemi ja valkosipuli. Hauduta pataa 40 minuuttia miehdokolla lämmöllä kannen alla. Lisää timjamin lehdet noin puolessa välissä.

Kuumenna uuni 200 asteiseksi. Kuori pikkusipulit ja ruskista ne kevyesti rasvassa. Lisää ne pataan ja kypsennä uunissa vielä 25 minuuttia. Ruskista herkkusienet kevyesti ja lisää pataan. Kypsennä uunissa vielä hetki.

Siivilöi padasta liemi ja siirrä se kattilaan. Hiero yhteen saman verran vehnäjauhoja ja voita ja vatkaa suurus kastikkeeseen. Keitä vielä 6 minuuttia. Vatkaa lopuksi mukaan 1 rkl voita. Kaada kastike takaisin pataan kukon ja kasvisten joukkoon. Tarjoile vaalean leivän sekä keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa.

Lime-kookoskakku

Vietin lauantaina ihanan illan sushin valmistuksen merkeissä. Käyttämämme ohjeet saan vasta myöhemmin, joten sushista lisää sitten joskus toiste. Vein itse kesteihin tuliaisena lime-kookoskakun, joka oli ehkä kaunein koskaan tekemäni kakku. Tästä syystä se ansaitsee postauksen, vaikka minun makumieltymyksiini ohje vaatiikin vielä hieman tuunausta.

Mielestäni liivatetta olisi saanut olla ainakin kolmasosan vähemmän, koska kakun täytteen koostumus oli liian hyytelömäinen eikä ollenkaan miellyttävä. Täytteessä ei maistunut kookos oikeastaan ollenkaan, joten sen määrää voisi varmaan lisätä (ehkä sitten liivatetta ei tarvisi vähentää). Lisäksi pohja oli ehkä hiukan tylsä ja mauton ja voisi piristyä esim. vaniljalla. Ohje on kotoisin täältä, mutta itse bongasin sen täältä.

Lime-kookoskakku

pohja:

• 2 kpl kananmunaa
• 0,8 dl sokeria
• 1 dl vehnäjauhoja
• 0,5 tl leivinjauhetta 

kostutus:

•  yhden appelsiinin mehu 

täyte:

• 400 g maustamatonta tuorejuustoa 
• 2 dl kookosmaitoa
• 2 kpl limeä
• 6 kpl liivatelehteä
• 1 dl sokeria
• 1 tl vaniljasokeria

koristeeksi:

• kiivi
• passionhedelmää
• tuoreita mustikoita ja vadelmia

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita jauhot ja leivinjauhe, lisää ne varovasti sekoittaen muna-sokerivaahdon joukkoon ja kaada taikina vuokaan. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Valmista täyte. Notkista tuorejuusto ja sekoita joukkoon kookosmaito sekä sokerit. Pese limet huolellisesti ja raasta niiden kuori. Sekoita raastettu kuori juustoseokseen. Purista limeistä mehu ja kuumenna se kattilassa. Purista liotetuista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kuuman limemehun joukkoon. Kaada seos ohuena nauhana hyvin sekoittaen juustoseoksen joukkoon.

Kostuta kakkupohja appelsiinimehulla. Kaada juustoseos pohjan päälle. Jäähdytä kakkua jääkaapissa mielellään yön yli. Koristele kakku tuoreilla hedelmillä ja marjoilla.