lauantai 24. syyskuuta 2011

T-luupihvit ja karamellisoitua sipulia

Oih ja voih mitä tämä syksy ja työkiireet tekevätkään blogillemme. Viikonloputkin menevät tietokoneen edessä istumiseen ja sen vähän ajan mitä jää jäljelle käyttäisi mieluummin tuolla metsässä köpöttelemiseen. No ehkä se on parempi mennä metsään kun viettää vapaa-aikakin netissä..

No ollaan me sentään syödä ehditty! Viime viikonloppuna grillattiin T:n pitkään himoitsemia T-luupihvejä. Ovathan muuten aika tiukassa löytää. Stockalta toki löytyy, mutta ei ihan heti hoksattu että niitä voisi varatakin niin että perjantaiksi varmasti saa lihat mökille matkaan. Daa.

No hyväähän se liha olikin. Oikeastaan järkyttävän hyvää. Vaikka en minä jaksanut syödä kun sen toisen puolen, sisäfilepuolen tietenkin. Kai se rasva ja luu siinä jotain vaikuttaa, koska pihvi oli _huomattavasti_ maukkaampi kuin perussisäfilepihvi. Tai ehkä se oli vaan se pihvin maskuliininen ulkonäkö... T:lle tosin nämäkään pihvit eivät olleet kaiketi tarpeeksi maskuliinisia, koska hän oli pettynyt pihvien paksuuteen (n. 2.5cm). Seuraavaksi pitää kuulema saada jotain porter house -pihvejä, jotka ovat samaa kamaa, mutta paksuudeltaan 8cm.. Just just.

Pihvit maustettiin suolalla, mustapippurilla ja valeltiin öljyllä. Sitten ne paistettiin erittäin kuumassa grillissä 2-2,5 minuuttia per puoli ja pidettiin sen jälkeen vetäytymässä foliossa kymmenisen minuuttia. Kaikki ohjeet alleviivaa tuota vetäytymisprosessia - että älä sitten hätäile vaikka mikä olisi. No tietysti silti hätäiltiin... mutta toisen paistokierroksen ja vetäytymiskierroksen jälkeen ne olivat suorastaan täydellisiä.



Ennen pihvejä syötiin (ihan kuin olisi ollut tarpeen syödä alkuruokaa) savustettua siikaa. Ah että se on sitten hyvää. En syö enää mitään muuta kalaa kuin siikaa, se on parasta. Piste. Ja pihvien kanssa syötiin salaattia ja karamellisoitua sipulia. Kastiketta ei nähty tarpeelliseksi, sipuli hoiti sen duunin vallan hyvin.



Karamellisoitu sipuli
  • pari sipulia suikaleina
  • oliiviöljyä 
  • fariinisokeria
  • balsamiviinietikkaa
  • suolaa ja mustapippuria 
Kuulota sipulia öljyssä tovi ja kippaa päälle maun mukaan fariinisokeria ja balsamikkoa. Hämmentele tovi ja mausta vielä suolalla ja pippurilla. 

lauantai 10. syyskuuta 2011

Kreolikanaa ja sörsseleitä

Siskoni järjestää parin viikon päästä tupaantulijaiset, ja olen luvannut hoitaa siellä tarjoilut. Tarkoituksena olisi järjestää meksikolainen fiesta, ja sen vuoksi seuraavat pari viikkoa menevätkin reseptien harjoittelussa. Kivaaa!!! Harjoittelu alkoi tänään grillaamalla kreolilaistyyppisesti maustettua kanaa, jonka kanssa maistui erinomaisesti chipotlekastike, guacamole, maustamaton jogurtti ja salaatti. Namskis!



Kreolimaustettua kana
  • broilerin ohutfileitä
  • puolikas sipuli 
  • 5-7 valkosipulinkynttä
  • jauhettua kuminaa 
  • cayannepippuria
  • paprikajauhetta
  • mustapippuria
  • suolaa
  • fariinisokeria  
  • oliiviöljyä 
Pilko sipuli ja valkosipuli, lisää joukkoon mausteet, fariinisokeri ja oliiviöljyä niin että mausteseos on notkeaa. Laita kanat pakastepussiin ja kaada sinne myös mausteseos. Sekoita niin että kaikki kanat peittyvät ja anna maustua tunti pari. Grillaa kanat kypsäksi muutama minuutti per puoli.

Chipotlekastike (ohje Jane Miltonin kirjasta "Meksikolainen keittiö")
(n. 2dl)
  •  4 tomaattia
  • 3 chipotlechiliä
  • 1,5 valkosipulinkynttä
  • 1 dl punaviiniä
  • 0,5tl kuivattua oreganoa
  • 2 rkl hunajaa
  • 0,5 tl mietoa, vaaleaa sinappia
  • mustapippuria ja suolaa
Puolita tomaatit ja paahda niitä 200 asteisessa uunissa 45-60 minuuttia, niin että ne ovat ruskistuneet ja pehmenneet (tai grillaa tomaatteja jos sinulla ei ole uunia kuten eräillä...). Liota sillä aikaa chilejä kulhossa kylmässä vedessä 20min tai kunnes ne ovat pehmeitä (tai kunnes et jaksa enää odottaa että ne pehmenisivät...). Poista kannat, halkaise chilit, kaiva siemenet ulos (ja talleta ne chilin kasvatusta varten) ja pilko malto. 

Poista tomaateista kuoret ja lisää ne, chilit, valkosipuli ja punaviini tehosekoittimeen. Sekoita tasaiseksi. Lisää oregano, hunaja, sinappi ja mustapipprui. Sekoita ainekset nopeasti.

Kaavi seos pineen kattilaan. Kuumenna keskilämmöllä ja sekoita, kunnes kastike kiehuu. Vähennä lämpöä ja anna kastikeen kiehua hiljalleen n. 10 min, niin että se on kiehunut kasaan ja saostunut. Mausta tarvittaessa suolalla. Tarjoa joko kylmänä tai kuumana.

Guacamole   (ohje Jane Miltonin kirjasta "Meksikolainen keittiö") 
(n. 3dl) 
  • 2 tomaattia
  • 2 avocadoa
  • 0,5 limetin mehu
  • 1/4 pientä sipulia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • (pieni nippu tuoretta korianteria pilkottuna)
  • 1,5 punaista fresnochiliä
  • suolaa
Kuori  avocado ja kaiva sisus tehosekoittimeen. Sekoita tasaiseksi soseeksi. Sekoita joukkoon limetin mehu. Kalttaa tomaatit, poista kuori, pilko pieniksi palasiksi ja lisää avocadon sekaan. Hienonna sipuli ja purista valkosipulinkynsi ja lisää ne seokseen. Poista chilien kannat, halkaise chilit ja poista siemenet ja lisää myös ne seokseen. 

Tarkista maku ja mausta tarpeen mukaan suolalla. Peitä kulho huolellisesti muovikelmulla ja pane kylmään tunniksi. 

maanantai 5. syyskuuta 2011

Lehtipihviä ja caesar-salaattia

Lehtipihvit olivat lapsuuteni ehdotonta herkkuruokaa. Ei niissä mitään vikaa edelleenkään ole, mutta eipä ole tullut tehtyä niitä koskaan ennen itse. Ajattelin ehkä ettei niistä voi saada niin ohkaisia kuin ravintolassa, mutta hyvin tuntui hakkaaminen T:ltä luonnistuvan. 

Lehtipihvit tehtiin viikonloppuruoista yli jääneestä naudan sisäpaistista, joka leikattiin ensin n. 1,5 cm pihveiksi ja nuijittiin sitten niin ohueksi kuin oli mahdollista (ettei liha rikkoontunut). Pihvit maustettiin suolalla ja pippurilla ja paistettiin kuumalla öljytyllä pannulla hyvin nopeasti molemmin puolin. Hyviä olivat!


Lehtipihvien kaveriksi tehtiin caesar-salaattia, josta täytyy mainita sen verran, että nyt on todistettu tämän blogin hyödyllisyys. Viime kerralla kyseisen salaatin kastike ei oikein ottanut onnistuakseen, mutta kirjoitin kuitenkin ylös vahingosta viisastuneena jonkinmoisen ohjeen, millä ajattelin että kastike voisi onnistua. No sitä ohjetta nyt käytin ja siitä tuli kerralla vallan mainio. Pikkuisen lisäsin sitruunaa ja parmesania ja oliiviöljyn sijaan käytin rypsiöljyä. Tadaa, nyt meillä on sitten tallessa hyväksi havaittu caesarkastike. Jee! Hyvä me! Hyvä tämä blogi!

Kastikkeen lisäksi salaattiin laitettiin romaine- ja jäävuorisalaattia, kurkkua, parmesaanikuutioita, paahdetusta kaurapaloista leikattuja krutonkeja sekä kourallinen pekaanipähkinöitä. 


Caesarsalaatin kastike 
  • 3 anjovisfilettä
  • 2 kananmunan keltuaista
  • reilu 1 rkl sitruunan mehua
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 tl Worchester-kastiketta
  • 1 tl Dijon-sinappia
  • suolaa ja mustapippuria
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 1 dl parmesaaniraastetta
Mittaa ainekset kulhoon ja sekoita voimakkaasti sauvasekoittimella kunnes kastike on kuohkeaa. Kastiketta tulee tällä ohjeella n. pari desiä.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Lähiruokalounas: paistettua haukea ja rouskumuhennos

Kääk! Siitähän on suorastaan järkyttävän pitkä aika kun on tullut tehtyä mitään bloggaamisen arvoista ruokaa. On ollut lomaltapaluukiireitä, työmatkaa ja kaikkia muita tekosyitä miksi ei muka ole ehtinyt laittaa ruokaa. No, onneksi on sentään yksi hyväksyttäväkin syy: sienimetsä.

Olen tänä vuonna ensimmäistä kertaa hurahtanut _kunnolla_ sienten poimimiseen. Ennenkin olen kyllä tykännyt sienimetsässä käydä, mutta olen ajatellut että pitäisi tietää missä metsissä mikäkin sieni kasvaa tai pitäisi olla jonkun näyttämässä paikat. Tänä syksynä olen huomannut, että sieniä on ihan joka metsässä. Eli ei muuta kuin sinne vain!

Olen poiminut Helsingin seudulta herkkutatteja, suppilovahveroita, kantarelleja, lampaankääpiä, rouskuja ja mustatorvisieniä, mutta mökkimme lähimaastosta olen löytänyt tähän mennessä vain rouskuja. Mutta niitä sitten riittääkin... Tänä aamuna poimin neljä ämpärillistä karvarouskuja, haaparouskuja ja kangasrouskuja kahdessa tunnissa. Kun T sai samaisen aamun kalastusretkeltä parikiloisen hauen, oli lounasainekset kasassa.





Hauki fileoitiin ja leikattiin annospaloiksi, pyöräytettiin suolalla ja pippurilla maustetussa ruisjauhossa ja paistettiin muurikalla runsaassa voissa. Ehdottomasti paras tapa nauttia hauki. Mmmmmmmm. 


Ryöpätyistä rouskuista tein muhennoksen, johon tuli silputtujen rouskujen lisäksi voita, sipulisilppua, vehnäjauhoja, vettä, kantarellifondia, kermaa, suolaa ja mustapippuria. Muhennos oli yllättävän hyvää (en ole aiemmin käyttänyt rouskuja muhennokseen), mutta jokseenkin kitkerämpää kuin tateista/kantareilleista tehdyt muhennokset. En sitten tiedä onko ryöppäyskäytäntöni aivan viimeisen päälle kunnossa, täällä mökillä kun ei ole juoksevaa vettä... No, vatsaoireita odotellessa...


perjantai 12. elokuuta 2011

Ikäväni Dalmatiaan - sinisimpukat

Valkosipuliset sinisimpukat ovat maistuneet suussani siitä lähtien kun lähdimme kotiin Splitistä. Niitä oli siis saatava heti kun palasimme kotiin mökiltä. Olen tehnyt sinisimpukoita joskus vuosia sitten kerran, mutta ilmeisesti en ollut kovin vakuuttunut kyvyistäni, koska se kerta jäi ainoaksi. Nyt oli aika kokeilla uudestaan.

Halusimme jäljitellä mahdollisimman tarkasti Kroatiassa syömiämme simpukoita "bouzzaran tyyliin", joiden liemi oli paksu, väriltään kullan keltainen ja äärimmäisen maukas. Samoihin makuihin pääsimmekin noilla raaka-aineilla, mutta liemi oli maultaan huomattavasti laimeampi ja ulkonäöltään "litkua". Hyväksi havaittua ohjetta ei siis vielä ole antaa, mutta kehitystyö jatkuu...


Sinisimpukat "bouzzara" 
  • 1kg sinisimpukoita
  • oliiviöljyä
  • voita
  • valkoviiniä
  • hienonnettua salottisipulia
  • pilkottua valkosipulia
  • suolaa ja pippuria
  • silputtua persiljaa 
Putsaa simpukoiden kuoret ja poista parta, poista rikkoutuneet ja kuolleet simpukat (simpukan pitäisi olla kiinni, jos se on auki niin sen pitäisi sulkeutua kun sitä kopauttaa varovasti).

Lisää kattilaan oliiviöljyä ja voita ja kuulota sipulia tovi. Lisää valkosipuli, valkoviini, suolaa ja pippuria ja kiehauta seos. Lisää simpukat, sulje kansi ja keitä simpukoita viisi minuuttia (ei yhtään enempää). Sekoita kattilaa välillä, mutta varo ettei lämpö pääse pienenemään.

Lisää keittämisen jälkeen simpukoiden sekaan silputtu persilja ja tarjoa tuoreen vaalean leivän kanssa. Syö vain auenneet simpukat (kiinni jääneet ovat olleet kuolleita jo ennen keittämistä).

tiistai 9. elokuuta 2011

Intialaiset kanavartaat

Jos perusgrilliherkut alkaa jo tökkiä (kuten täällä aika pahasti), kannattaa kokeilla näitä Maku 3/2010 -lehdestä löytyneitä intialaisia kanavartaita. Kana oli varsin mureaa, maukasta ja ihanan limettistä, joskin oli jotenkin vaikea henkisesti hyväksyä, että grillistä tulevat vartaan maistuvat intialaiselle. Ps. Jätin alkuperäisessä ohjeessa olleen korianterin  pois, koska olen sille hyvin hyvin allerginen...    



Intialaiset kanavartaat   
  • 1 kg broilerin rintafileitä
Marinadi 
  • 250 g turkkilaista jogurttia tai kookosmaitoa
  • 1 dl mietoa currytahnaa (Rajah Mild Curry Paste) 
  • 2 kpl valkosipulinkynttä (hienonnettuna) 
  • 3 rkl fariinisokeria 
  • 1 kpl limettiä 
Lisäksi 
  • 4 kpl limettiä 
  • puisia varrastikkuja
Leikkaa broilerinfileet reilun kokoisiksi paloiksi. Raasta pestyn limetin kuori ja purista mehu talteen. Sekoita kaikki marinadin ainekset kulhossa ja kääntele broilerit seokseen. Anna marinoitua peitettynä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai seuraavaan päivään.

Pujota lihapalat vedessä liotettuihin varrastikkuihin vuorotellen limettiviipaleiden kanssa. Grillaa kypsiksi miedolla lämmöllä.

Kesäkurpitsa-kukkakaalikeitto

Olipas keiton nimessä monta k-kirjainta! Asiaan! Kesäkurpitsoja on tupsahdellut mökillemme useammaltakin taholta, ja koska niitä kaikkia ei jaksa grillata niin piti keksiä jotain muuta. Jääkaapista löytyi myös unohdettu kukkakaali (en muista mihin sitä pitikään laittaa), joten päätimme tehdä niistä kkkk-keittoa. Siitä tuli varsin mainiota! Kukkakaalihan siinä maistui, mutta kesäkurpitsasta sai keittoon hyvää täytettä... :)

Keittokokkina toimi T, ohjeita ei käytetty ja ainekset koostuivat jääkaapin jämäeristä. Näin ollen mitään tarkkoja määriä ei taaskaan ole luvassa, tässä kuitenkin keiton ainekset. 

KKKK-keitto 
  • 1 kesäkurpitsa
  • 1 kukkakaali
  • 2 valkosipulin kynttä 
  • liha/kasvislientä
  • valkoviintä
  • 1/2 pkt Philadelphia-juustoa
  • vajaa prk Flora vispiä
  • suolaa, valkopippuria
Kuori ja pilko kesäkurpitsa, kukkakaali ja valkosipuli kattilaan. Lisää kattilaan valkoviini ja lihaliemi ja keitä kasvikset kypsäksi. Soseuta kasvikset, lisää joukkoon tuorejuusto ja kerma ja mausta suolalla ja valkopippurilla.