Strutsia kahdella tapaa

Lähdimme mökiltä yksi päivä retkelle ja eksyimme strutsitilalle. Vitsit että ne ovatkin muuten hauskoja otuksia. Vieläkin naurattaa. 

No pitähän sieltä myymälästä jotain mukaankin saada, ja mitäpä muuta me ostettaisiin kuin lihaa... Pari kappaletta strutsin sisäpaistia lähti siis matkaamme. Strutsitilalta emme saaneet sen kummempia ohjeita valmistukseen, kuin että grillatakin voi ja mausteeksi riittää suola ja mustapippuri. 

Maku-lehden numerossa 3/2011 neuvottiin kuitenkin marinoimaan strutsin liha, koska se on kuulema miedon makuista. Päätimme sitten marinoida toisen paistin lihat ja syödä toiset sellaisenaan. Tai no laitettiin niihin paiston jälkeen suolaa ja pippuria, ja lisäksi pöydässä oli tarjolla myös sormisuolaa.

Kaikki syöjät olivat yhtä mieltä siitä, että marinoimaton liha oli parempaa. Marinadissa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta tietysti lihan ominaismaku maistui paremmin marinoimattomassa versiossa. Ja onhan se niin että miksi ostaa jotain spesiaalimpaa jos haluaa sen(kin) maistuvan valkosipulille?

Lihasta vielä sen verran, että se muistuttaa ominaisuuksiltaan hyvin vahvasti nautaa ja kannattaa jättää sisältä roseeksi. Salmonellavaaraa tuskin kotimaisessa strutsissa on, mutta jokainen pohtikoon riskin kohdallaan... Strutsin kanssa tarjoilimme halloumisalaattia.

Liha oli hyvää ja mureaa, mutta ei siitä mitään uutta supersuosikkia tullut. Poro, hirvi, peura ja hevonen ajavat nopeasti vielä ohi... Sen verran hassuja ne pitkäkaulat kuitenkin olivat, että luultavasti niitä on pakko päästä toistekin katsomaan.

Marinadi strutsipihveille

• 1 punasipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 cm:n pala tuoretta inkivääriä
• 1 dl punaviiniä
• 2 rkl soijakastiketta
• 2 rkl ketsuppia
• 2 rkl fariinisokeria
• 1/2 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria

Kuori ja paloittele sipulit ja inkivääri. Kumoa ne tehosekoittimen kulhoon. Mittaa mukaan marinadin loput ainekset ja surauta seos takaisin. Marinoi pihvejä peitettynä jääkaapissa 3 tuntia tai yön yli. Ota pihvit huoneenlämpöön pari tuntia ennen grillaamista. 

Mustikkarahka

Mustikoita on tänä vuonna niin paljon, että niitä täytyy syödä kaikissa mahdollisissa muodoissa.. Tein mökillä joku ilta jälkiruoaksi mustikkarahkaa, mutta pääruokaa oli sen verran reippaasti, että rahka jäi aamupalaksi. Se oli sikäli hyvä, että se maistui kyllä enemmän mustikkajogurtilta kuin rahkalta... Ohjeen otin Maku -lehden numerosta 3/2011.

Mustikkarahka

3 annosta 

• 1 prk maitorahkaa
• 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia
• 1/2 dl ruokosokeria (laitoin fariinisokeria kun ei ollut ruokosokeria)
• 1 tl limettimehua
• 3 dl mustikoita (saattoipa noita mennä enemmänkin)

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoile annosmaljoista ja ripottele päälle mustikoita.

Rapujuhlat

Rai, rai, rai! Rapujuhlat on parhaat juhlat! Saimme mökillemme fantastisia tammisaarelaisia vieraita, jotka ilahduttivat meitä suuresti tuomalla tuliaiseksi jokirapuja. Elävinä eivät sentään rapuja kuskanneet viittä sataa kilometria, joten rapujen valmistustavasta minulla ei ole paljoakaan tietoa. Saiiiirrrraaan hyviä ne olivat, sen verran tiedän. Rapuja täytyy kyllä saada lisää vielä tällä lomalla!

Ravut söimme alkupalana paahdetun leivän ja valkosipuliaiolin kanssa. Pääruoaksi söimme naudan valkosipuli-rosmariini-marinoitua entrecotea ja salaattia. Jotenkin siinä snapsien lomassa unohtui kokonaan se pääruoan valokuvaaminen, mutta marinointi oli kyllä varsin onnistunut. Siinä oli siis öljyä, rosmariinia ja valkosipulia, surprise surprise.

Jälkkäriksi tein limettisen mustikkatortun. Koska mökillämme ei ole edelleenkään uunia, tein tortun jälleen valmispohjaa käyttäen. Ah, miten helppoa! Täytteen ohjeen otin Glorian ruoka ja viini -lehden numerosta 5/2009.

Limettinen mustikkatorttu 

• valmistorttupohja
• appelsiinimehua kostutukseen
• 1 prk (200 g) ranskankermaaa
• 1 prk (2 dl) kuohukermaa
• 1/2 dl tomusokeria
• 1 limetin hienoksi raastettu kuori
• 2 tl limettimehua
• muutama desi mustikoita

Kostuta pohja appelsiinimehulla. Valmista täyte vaahdottamalla ensin ranskankerma sähkövatkaimella, noin 3-4 minuuttia. Vaahdota sitten kuohukerma toisessa kulhossa melko kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja mausta sokerilla, limetinkuorella ja -mehulla. 

Levitä täyte pohjan päälle ja ripottele mustikat täytteen päälle. 

Savustetut ahvenet ja pekoniherneet

Pojat onnistuivat kalastamaan muutaman asiallisen kokoisen ahvenen, ja mikäpä sen parempaa tapaa valmistaa ne kuin savustaminen. Luin muuten jostain, että paras kombinaatio savustuspuruille olisi 70% leppää, 30% omenapuuta ja pari katajanoksaa kaupanpäälle. Tätä on sitten tullut käytettyä viime aikoina savustuksessa eikä se ollenkaan hassumpi ole.

Kalojen lisukkeeksi teimme pekoniherneitä, jotka olivat varsin mukavaa vaihtelua salaatille. Alkuperäinen ohje oli kotoisin Glorian ruoka ja viini -lehden numerosta 5/2011. Meidän versio tosin poikkesi jonkin verran alkuperäisestä. Laitettiin enemmän pekonia ja vähemmän herneitä... hehee.

Pekoniherneet

kolmelle hengelle 

• 200g pakasteherneitä
• 1 pkt pekonia 
• 1 sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• n. desi vettä
• 1 puntti lehtipersiljaa
• suolaa

Viipaloi pekoni ja paista se rapeaksi muurikassa. Kuullota sipuleita pekonin rasvassa tovi ja lisää herneet. Lisää seokseen hieman vettä ja silputtu lehtipersilja. Lämmitä kuumaksi ja mausta suolalla tarvittaessa. 

Syökää nektariinejaaa!

Ne ovat nimittäin järkyttävän hyviä juuri nyt. Varsinkin grillattuna ja vaniljajätskin, mustikoiden ja vadelmien kanssa. :)

Savustetut tiikeriravut

Olemme aikaisemmin kokeilleet kalan lisäksi lihan savustamista. Nyt silmiini sattui jostain ruokalehdestä (luultavasti Glorian ruoka ja viini) vinkki katkarapujen savustamiseen. No täytyihän sitä kokeilla ja savullehan ne sitten maistuivat. Varmaan joku tykkääkin, mutta itse en ole ihan vakuuttunut kannattaako kaikkia maailman asioita savustaa.. Kala on savustettuna aina hyvää, mutta lihan kanssakin se savustus on vähän niin ja näin. Savu kun kuitenkin on aika dominoiva elementti maussa. No, tulipahan kokeiltua!

Kuori ravut, poista suoli ja mausta suolalla ja pippurilla. Liuota grillivartaita tovi ja laita ravut vartaisiin. Laita savustuspönttöön leppäpuruja ja kuumenna pönttö grillissä. Päästä ulos ensisavut ja laita rapuvartaat ja pari koivunoksaa pönttöön. Savusta noin viisi minuuttia, kunnes ravut ovat muuttuneet punaiseksi.

Söimme ravut ribsien alkupalana, ja ihan vain sellaisenaan. Joku maitopohjainen dippikastike olisi voinut hyvin niiden kanssa mennäkin, mutta tuohon hätään ei tullut sellaista kehitettyä. 

Uunittoman mustikkatorttu

Tästä ei enää mustikkatorttu helpommaksi muutu! Ja kun mökillä ei ole uunia niin ei voi edes tuntea huonoa omaatuntoa valmistorttupohjan käytöstä. Hoo hoo hoo! Oikeastaan vähän pelottavankin helppo, ja varsinkin pelottavan hyvä ollakseen näin helppo. Kun metsä on täynnä mustikoita niin näitähän ehtii aika monta popsia tässä loman aikana... 

Täytteen ohjeen kopsin täältä. Tosin epäilen että siellä olevassa ohjeessa on kirjuvirhe sokerin määrässä. Tai ainakin minulle 1/4 dl sokeria oli juuri passeli määrä.

Helpoista helpoin mustikkatorttu

• kaupan valmistorttupohja
• appelsiinimehua 
• 1 prk Flora vispiä
• 1 prk Valion vaniljarahkaa
• 1/4 dl fariinisokeria
• muutama desi mustikoita 

Valmista täyte vatkaamalla vispikerma ja lisää kermavaahtoon vaniljarahka ja fariinisokeri. Sekoita kunnes sokeri on sulanut. Kostuta torttupohja appelsiinimehulla, lusikoi päälle täyte ja kaada päälle läjä mustikoita.