Mustikkarahka

Mustikoita on tänä vuonna niin paljon, että niitä täytyy syödä kaikissa mahdollisissa muodoissa.. Tein mökillä joku ilta jälkiruoaksi mustikkarahkaa, mutta pääruokaa oli sen verran reippaasti, että rahka jäi aamupalaksi. Se oli sikäli hyvä, että se maistui kyllä enemmän mustikkajogurtilta kuin rahkalta... Ohjeen otin Maku -lehden numerosta 3/2011.

Mustikkarahka

3 annosta 

• 1 prk maitorahkaa
• 1 1/2 dl turkkilaista jogurttia
• 1/2 dl ruokosokeria (laitoin fariinisokeria kun ei ollut ruokosokeria)
• 1 tl limettimehua
• 3 dl mustikoita (saattoipa noita mennä enemmänkin)

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoile annosmaljoista ja ripottele päälle mustikoita.

Rapujuhlat

Rai, rai, rai! Rapujuhlat on parhaat juhlat! Saimme mökillemme fantastisia tammisaarelaisia vieraita, jotka ilahduttivat meitä suuresti tuomalla tuliaiseksi jokirapuja. Elävinä eivät sentään rapuja kuskanneet viittä sataa kilometria, joten rapujen valmistustavasta minulla ei ole paljoakaan tietoa. Saiiiirrrraaan hyviä ne olivat, sen verran tiedän. Rapuja täytyy kyllä saada lisää vielä tällä lomalla!

Ravut söimme alkupalana paahdetun leivän ja valkosipuliaiolin kanssa. Pääruoaksi söimme naudan valkosipuli-rosmariini-marinoitua entrecotea ja salaattia. Jotenkin siinä snapsien lomassa unohtui kokonaan se pääruoan valokuvaaminen, mutta marinointi oli kyllä varsin onnistunut. Siinä oli siis öljyä, rosmariinia ja valkosipulia, surprise surprise.

Jälkkäriksi tein limettisen mustikkatortun. Koska mökillämme ei ole edelleenkään uunia, tein tortun jälleen valmispohjaa käyttäen. Ah, miten helppoa! Täytteen ohjeen otin Glorian ruoka ja viini -lehden numerosta 5/2009.

Limettinen mustikkatorttu 

• valmistorttupohja
• appelsiinimehua kostutukseen
• 1 prk (200 g) ranskankermaaa
• 1 prk (2 dl) kuohukermaa
• 1/2 dl tomusokeria
• 1 limetin hienoksi raastettu kuori
• 2 tl limettimehua
• muutama desi mustikoita

Kostuta pohja appelsiinimehulla. Valmista täyte vaahdottamalla ensin ranskankerma sähkövatkaimella, noin 3-4 minuuttia. Vaahdota sitten kuohukerma toisessa kulhossa melko kovaksi vaahdoksi. Yhdistä vaahdot ja mausta sokerilla, limetinkuorella ja -mehulla. 

Levitä täyte pohjan päälle ja ripottele mustikat täytteen päälle. 

Savustetut ahvenet ja pekoniherneet

Pojat onnistuivat kalastamaan muutaman asiallisen kokoisen ahvenen, ja mikäpä sen parempaa tapaa valmistaa ne kuin savustaminen. Luin muuten jostain, että paras kombinaatio savustuspuruille olisi 70% leppää, 30% omenapuuta ja pari katajanoksaa kaupanpäälle. Tätä on sitten tullut käytettyä viime aikoina savustuksessa eikä se ollenkaan hassumpi ole.

Kalojen lisukkeeksi teimme pekoniherneitä, jotka olivat varsin mukavaa vaihtelua salaatille. Alkuperäinen ohje oli kotoisin Glorian ruoka ja viini -lehden numerosta 5/2011. Meidän versio tosin poikkesi jonkin verran alkuperäisestä. Laitettiin enemmän pekonia ja vähemmän herneitä... hehee.

Pekoniherneet

kolmelle hengelle 

• 200g pakasteherneitä
• 1 pkt pekonia 
• 1 sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• n. desi vettä
• 1 puntti lehtipersiljaa
• suolaa

Viipaloi pekoni ja paista se rapeaksi muurikassa. Kuullota sipuleita pekonin rasvassa tovi ja lisää herneet. Lisää seokseen hieman vettä ja silputtu lehtipersilja. Lämmitä kuumaksi ja mausta suolalla tarvittaessa. 

Syökää nektariinejaaa!

Ne ovat nimittäin järkyttävän hyviä juuri nyt. Varsinkin grillattuna ja vaniljajätskin, mustikoiden ja vadelmien kanssa. :)

Savustetut tiikeriravut

Olemme aikaisemmin kokeilleet kalan lisäksi lihan savustamista. Nyt silmiini sattui jostain ruokalehdestä (luultavasti Glorian ruoka ja viini) vinkki katkarapujen savustamiseen. No täytyihän sitä kokeilla ja savullehan ne sitten maistuivat. Varmaan joku tykkääkin, mutta itse en ole ihan vakuuttunut kannattaako kaikkia maailman asioita savustaa.. Kala on savustettuna aina hyvää, mutta lihan kanssakin se savustus on vähän niin ja näin. Savu kun kuitenkin on aika dominoiva elementti maussa. No, tulipahan kokeiltua!

Kuori ravut, poista suoli ja mausta suolalla ja pippurilla. Liuota grillivartaita tovi ja laita ravut vartaisiin. Laita savustuspönttöön leppäpuruja ja kuumenna pönttö grillissä. Päästä ulos ensisavut ja laita rapuvartaat ja pari koivunoksaa pönttöön. Savusta noin viisi minuuttia, kunnes ravut ovat muuttuneet punaiseksi.

Söimme ravut ribsien alkupalana, ja ihan vain sellaisenaan. Joku maitopohjainen dippikastike olisi voinut hyvin niiden kanssa mennäkin, mutta tuohon hätään ei tullut sellaista kehitettyä. 

Uunittoman mustikkatorttu

Tästä ei enää mustikkatorttu helpommaksi muutu! Ja kun mökillä ei ole uunia niin ei voi edes tuntea huonoa omaatuntoa valmistorttupohjan käytöstä. Hoo hoo hoo! Oikeastaan vähän pelottavankin helppo, ja varsinkin pelottavan hyvä ollakseen näin helppo. Kun metsä on täynnä mustikoita niin näitähän ehtii aika monta popsia tässä loman aikana... 

Täytteen ohjeen kopsin täältä. Tosin epäilen että siellä olevassa ohjeessa on kirjuvirhe sokerin määrässä. Tai ainakin minulle 1/4 dl sokeria oli juuri passeli määrä.

Helpoista helpoin mustikkatorttu

• kaupan valmistorttupohja
• appelsiinimehua 
• 1 prk Flora vispiä
• 1 prk Valion vaniljarahkaa
• 1/4 dl fariinisokeria
• muutama desi mustikoita 

Valmista täyte vatkaamalla vispikerma ja lisää kermavaahtoon vaniljarahka ja fariinisokeri. Sekoita kunnes sokeri on sulanut. Kostuta torttupohja appelsiinimehulla, lusikoi päälle täyte ja kaada päälle läjä mustikoita. 

Caesarsalaatti

Caesarsalaatti taitaa olla T:n ja minun molempien lempisalaatti. Vaikkei sitä kotona tulekaan kovin usein väsättyä, on sitä kummankaan melkein mahdotonta ohittaa ravintolan ruokalistalla... Hankimme tänään mökin keittiövarustukseen huomattavan lisäyksen: sauvasekottiimen, jossa on mukana vispilä ja jotain muuta härpäkettä. Tokihan sitä piti päästä heti testaamaan, ja mikäpä sen parempi kohden kuin caesarsalaatin kastike.

Nyt olisi mukava antaa tähän joku hyväksi koettu ohje. Tosi asia on kuitenkin se, että kastiketta ollaan tavattu valmistaa aina milloin milläkin ohjeella. Tänään kastikkeen teossa oli vielä niin monenlaisia mutkia matkassa, että tarkan ohjeen antaminen on mahdotonta. Käyttämämme ohjeen mainostettiin olevan se aito alkuperäinen, mutta olisi ehkä pitänyt huolestua siitä, että ohjeessa oli tupla määrä anjovista kaikkiin muihin netistä löytyneisiin suomalaisiin ohjeisiin verrattuna. Siitä tuli siis _hieman_ suolaista ja siti piti "hieman säätää".

Heitän kuitenkin tähän jonkinlaisen ohjeen mukailtuna muista netistä löytämistäni ohjeista. Lähinnä siksi että välttäisin etsimistyön ensi kerralla kun olen kyseistä kastiketta tekemässä. Omalla vastuulla sitä voi kokeilla muutkin... ;)

Itse salaattiin laitettiin pari ruukullista romaine-salaattia, kurkkua, tomaattia, parmesaani-juustoa kuutioina, paistettua pekonia murustettua, grillattuja paahtoleipäviipaleita kuutioituna. Salaatti nautittiin grillattujen kanafileiden kanssa.

Caesarsalaatin kastike 

• 3 anjovisfilettä
• 2 kananmunan keltuaista
• 1 rkl sitruunan mehua
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 tl Worchester-kastiketta
• 1 tl Dijon-sinappia
• 1 tl mustapippuria
• suolaa tarvittaessa
• 1 dl rypsiöljyä tai mietoa oliiviöljyä
• hyppysellinen parmesaaniraastetta

Mittaa ainekset kulhoon ja vetäise sekaisin sauvasekoittimella. (Monissa muissa ohjeissa neuvotaan valmistamaan majoneesipohja paljon varovaisemmin....)