Muisto lapsuudesta: toffee

Tätä herkkua meillä syötiin kotona lapsena kun karkkihammasta kolotti oikein pahasti. Tai minä söin silloin kun isosiskot oli niin armeliaita että suostuivat sitä minulle tekemään. Onneksi eivät suostuneet liian usein, tuskin olisi omat hampaat enää suussa jos tätä kovin usein olisi saanut herkutella...

Pistin sunnuntaina perintöreseptin kiertämään (mistä lie äiti ohjeen ikinä löytänytkään) ja opetin kummitytölle kuinka tehdään toffeeta. Samalla koin itse suussani aika huisin aikamatkan 25 vuotta taaksepäin. Ai että.

Toffee

• nokare voita
• lasillinen maitoa
• lasillinen sokeria (kääk!)
• 1/4 tl ruokasoodaa

Mittaa kaikki ainekset korkeaan kattilaan. Kiehuta keskilämmöllä koko ajan sekoittaen, noin 15-20 minuuttia (miten se aika tuntui lapsena 1-2 tunnilta...), kunnes seos on kullan ruskeaa ja tarpeeksi paksua. Paksuudesta päätät sinä: mitä paksumpaa, sen parempaa, mutta myös sitä vähemmän toffeeta tulee.

Huom! Johtuen (kenties) soodasta, seos kuohuu voimakkaasti hetken aikaa heti sen jälkeen kun se on kiehahtanut. Tästä syystä korkeareunainen kattila on tarpeen. Siirrä kattila tarvittaessa liedeltä hetkeksi sivuun jos näyttää että seos kiehuu yli. (Tästä syystä en varmaankaan saanut tehdä toffeeta itse kovinkaan pienenä...)

Kaada toffee leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä hetki. Kun toffee on jäähtynyt, nosta se pakastimeen. Kun toffee on pakastimessa, siitä voi lohkoa palasia. Huoneenlämmössä se kuitenkin notkistuu nopeasti, joten se on parasta nauttia nipsaisemalla pieni pala kerrallaan pakkasesta.

Ps. Muista kaapia kattilasta lusikkaan kaikki loppu toffee. Se osa maistuu jostain syystä parhaimmalle ja todennäköisesti poltat kielesi kun et malta odottaa toffeen jäähtymistä...