Carnitas ja sangriaa

T sai siskoltani joululahjaksi Jane Miltonin Meksikolainen keittiö -kirjan. On muuten upea opus! Sen värikkäitä sivuja selaillessa tulee hyvälle tuulelle vaikka ei olisi vielä mitään saanut syödäkseenkään! Sieltä on poimittu, joskin aika vahvasti muokattuna, seuraavanlainen carnitas -ohje, josta on kovaa vauhtia tulossa meidän mökkivieraiden vakiotoive... :)

Carnitas a'la herra T

(neljän hengen annos) 

• 800g naudan/hevosen sisä/ulkofilettä 
• 3 valkosipulinkynttä
• meiramia, timjamia, suolaa ja mustapippuria
• oliiviöljyä 
• 3 hopeasipulia
• 1 prk jalopenoja
• 1 appelsiinin mehu
• 1 pss nachoja
• 2 avocadoa
• 3 tomaattia
• 2 prk ranskankermaa

Leikkaa liha pieniksi suikaleiksi ja mausta se valkosipulimurskalla, meiramilla, timjamilla, suolalla ja mustapippurilla ja oliiviöljyllä. Älä pihtaa mausteiden määrässä! Tee salsa hopeasipulirenkaista, jalopenoista ja appelsiininmehusta.

Paista lihasuikaleet muurikassa nopeasti (saavat mieluusti jäädä mediumiksikin, mutta aika hankala olla NIIN nopea) ja lisää päälle sipuli-jalopenosalsa. Anna muhia hetki ja heitä nachot viereen lämpiämään. Osa nachoista kostuu lihan nesteistä, no hätä, neste on herkkua!

Kun nachot ovat tovin lämmenneet, siirrä koko setti tarjoiluastialle ja tarjoile heti tomaatti- ja avocadokuutioiden sekä ranskankerman kanssa. Tavoitteena on saada nachon päälle sipaisu ranskankermaa, pala lihaa, sipulia, jalopenoa, tomaattia ja avocadoa. Haastavaa, mutta kannattaa yrittää! :P 

Ps. Kyytipojaksi sopii vaikka raikas valkkarisangria (1/3 valkoviiniä, 1/3 spriteä, loraus Cointrauta, loraus omenamehua, parin limen mehu, omenakuutioita, viinirypäleitä, jäitä, jne.) 

Loimulohta ja grillipatonkia

Grillattu patonki on aina superia ja sopii ateriaan kuin ateriaan. Tänään grillattua patonkia nautittiin loimulohen ja salaatin kanssa. Kyllä oli hyvää! Ruoka lämmitti niin mieltä kuin kehoakin, koska ympärillä tuuli tuiversi ja vettäkin tipotteli. Koskaanhan ei ole liian huono keli syödä ulkona...

Grillipatonki

• patonki
• oliiviöljyä
• valkosipulia
• yrttejä (esim. basilikaa ja oreganoa)
• suolaa
• tomaattia 

Leikkaa patonki neljään osaan ja puolita palaset. Sekoita syvällä lautasella oliiviöljyä, silputtua valkosipulia, yrttejä ja ripaus suolaa. Kasta patongin leikkauspinta öljyyn. Grillaa miedolla lämmöllä molemmin puolin kunnes patonki on saanut väriä kauniisti. Halkaise tomaatti ja hiero tomaattia leipien pintaan. Nauti heti (ennen kuin sataa...).

Kovan onnen kakku

Mulla on tänään syntymäpäivä, ja sehän on mitä mainioin syy tehdä jotain herkkua! Toinen hyvä syy herkutella on eilen postista kolahtanut Glorian ruoka ja viinin uusin numero, josta löytyi herkulliselta vaikuttanut hedelmätorttu! Koska automme starttasi tänään jo aikaisin mökille, oli minulla aamulla kova kiire valmistella kakun osiot mukaan otettavaksi. Kaikki ei sitten mennyt ihan niinku Strömsössä...

Heti kättelyssä sain hajotettua monitoimikoneeni, tai siis sen vatkainosion, kun yritin väkivalloin vatkata mantelimassaa notkeaksi... Pohjaa tehdessä havahduin myös jossain vaiheessa huomaamaan, että taikina olisi pitänyt olla jääkaapissa muutamia tunteja. Minulla ei ollut aikaa muutamia tunteja, joten tunti pakastimessa sai riittää... 

Kiisseliä aloitellessa tajusin unohtaneeni ostaa maissitärkkelystä. Koska kaapista löytyi vain tummaa maizenaa ja perunajauhoa, valitsin jälkimmäisen. Laitoin sitä saman määrän kuin ohjeessa - ja havaitsin että kiisselistä tulikin paksua puuroa. Ja se paloi myös pohjaan (ei onneksi pahasti). Lisäsin siihen maitoa reilusti, kunnes kakun leikkaamisvaiheessa ymmärsin, että kiisselin ei ehkä olisi ollutkaan syytä olla niin juoksevaa... 

Pohja taas oli jostain syystä kova kuin kivi ja nyt tänne ohjetta kirjoitettaessa ymmärrän miksi se oli niin sitruksinen - sitruunankuorta piti laittaa 2 tl, mutta minä laitoin reipashenkisesti kokonaisen sitruunan kuoren... 

Mutta hei, hedelmissä ei ollut mitään vikaa! =D Ja kaunishan se torttu oli kuin mikäkin kesäkukkanen! Pääasiahan on että kakku näyttää hyvältä blogissa.... ; )

Sitrusliköörissä marinoiduilla hedelmillä ja vaniljakiisselillä täytetty mantelitorttu (Glorian ruoka ja viini 4/2011)

  

 Marinoidut hedelmät

• 3 nektariinia
• 1/2 l kirsikoita
• 1 l mansikoita
• 1/2 hunajamelonia
• 1 appelsiinin kuori
• 1 1/2 dl sokeria
• 1 1/2 dl vettä
• 2 rkl sitruslikööriä 

Aloita hedelmien marinoinnista. Lisää kattilaan appelsiinin kuori, sokeri ja vesi. Kiehauta kunnes sokeri on liuennut. Lisää likööri ja anna jäähtyä. Pilko hedelmät, laita ne kulhoon ja kaada liemi päälle. Nosta jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön yli.

Crème pâtissière -vaniljakiisseli

•  2 dl sokeria
• 5 kananmunankeltuaista
• 4 dl kevytmaitoa
• 2 dl kuohukermaa
• 1 vaniljatanko
• 6 rkl maissitärkkelysjauhoa
• 1 rkl voita

Vaahdota sokeri ja keltuaiset sähkövatkaimella. Laita maito, kerma ja halkaistu vaniljatanko (irrota siemenet veitsellä maidon sekaan) kattilaan ja kuumenna seos lähes kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Poista vaniljatangon palaset. 

Siivilöi maissitärkkelys keltuaisvaahtoon koko ajan sekoittaen. Lisää sitten kuuma maito-kermaseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Kaada kiisseli takaisin kattilaan. Kypsennä keskilämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli kiehahtaa, ja jatka keittämistä vielä 2-3 min.

Kaada kiisseli kulhoon. Nosta kiisselin pinnalle muutama nokare voita, jotta siihen ei muodostu kuorta. Anna jäähtyä. Laita tarvittaessa kiisseli tuorekelmulla peitettynä jääkaappiin odottamana. 

Torttupohja 

• 125g huoneenlämpöistä mantelimassaa
• ripaus suolaa
• 125g pehmeää voita
• 1 huoneenlämpöinen kananmuna
• 2 tl sitruunan hienoksi raastettua kuorta
• n. 3 1/2 dl erikoisvehnäjauhoja

Murenna mantelimassa, lisää suola ja sekoita kunnes mantelimassa on notkeaa. Lisää voi nokareina ja sekoita tasaiseksi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi sitruunan kuori ja jauhot ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina muovikelmuun ja nosta jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Lämmitä uuni 200 asteiseksi. Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (22-24 cm) pohjan ja reunojen väliin. Kauli taikina pyöreäksi levyksi kahden leivinpaperin välissä. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Pistele taikinaa haarukalla. Vuoraa taikina foliolla ja kaada päälle runsaasti kuivia herneitä. Paista uunin keskitasossa n. 15-18 min tai kunnes pohja vaikuttaa kypsältä. Poista folio ja jatka kypsentämistä vielä muutama minuutti. Anna torttupohjan jäähtyä.

Irrota torttupohja vuoasta tarjoiluvadille. Lisää vaniljakiisseli. Nosta marinoituja hedelmiä reikäkauhan avulla päälle. Tarjoile heti.

Valkosipulibroileri

Menin ja otin broilerin pakkasesta, jotta se tulisi vihdoin syötyä. Kun se oli seuraavana päivänä sulanut, en sitten kuitenkaan jaksanut mennä kauppaan hakemaan mitään sitruunoita ja yrttejä tai mitä nyt sinne sisään yleensä laitetaankaan.. 

Carl Butlerin kirjasta "Kanaa Butlerin tapaan" löytyi onneksi tällainen simppeleistä simppelein ohje, johon ainekset löytyivät jo valmiiksi kaapista. Ei se yhtään hullumpaa ollut. Makua kana oli kyllä saanut, mutta valkosipuli olisi saanut maistua vaikka enemmänkin!

Nahka ei muuten kypsynyt rapsakaksi, sitä ihmettelen. Johtunee siitä että piti lähteä jumppaan enkä uskaltanut jättää uunia päälle, joten osan ajasta kana muhi pelkässä uunin jälkilämmössä...

Valkosipulibroileri 

• 1 tuore broileri
• 10 valkosipulinkynttä
• 3 rkl voita
• 2,5 dl valkoviiniä
• suolaa ja valkopippuria

Kuumenna uuni 225 asteiseksi. Paloittele broileri (paitsi mää en jaksanut). Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. Kuumenna paistinpannu keskilämmöllä ja ruskista 1 rkl voita vaaleanruskeaksi ja paista broilerinpalaset kevyesti. Kuumenna 2 rkl voita padassa keskilämmöllä. Kun voi alkaa vaahdota, lisää valkosipulit pataan ja pehmitä minuutin tai pari. Älä missään nimessä päästä valkosipulia palamaan. 

Nosta kauhalla osa valkosipulista padasta. Pane broilerinpalat lopun silpun päälle ja jaa muu valkosipulisilppu tasaisesti paloille. Ripota päälle 1 1/2 tl suolaa ja 1/2 tl valkopippuria. Lisää viini, sulje pata kannella ja pane se 40 minuutiksi uuniin.

Juoksettunut tomaatti-mozzarellakeitto

Sniif. Nyyh. Byhyy. Epäterveellisen viikonlopun jälkeen päätimme siirtyä taas tuttuun tapaan keittolinjalle. Jotta järkytys ei olisi vatsalle liian suuri, päädyin erittäin juustoiseen versioon tomaatti-mozzarellakeitosta. Löysin lupaavan ohjeen täältä, mutta jotain meni pahasti pieleen...

Sekoitettuani mozzarellan ja basilikan keittoon huomasin sen juoksettuneen. Tai minä tiedä oliko se juoksettunut, mutta rakenne oli ikävän rakeinen... Siirsin keiton tehosekoittimeen, mutta eihän se mitään auttanut. Sitten yritin lisätä keittoon kaikkea mahdollista: vettä, tomaattimurskaa, mozzarellaa, öljyä, limen mehua. Ei auttanut. Kun rakenne ei näyttänyt olevan pelastettavissa, heitin joukkoon järkyttävän läjän eri mausteita. Huoh. No, kyllä sitä söi (pesto-aurinkotomaatti-uunileipien kaverina), mutta ei sitä vieraille olisi voinut tarjota...

Eli, osaako joku sanoa mikä meni vikaan? Sniif.

Tomaatti-mozzarellakeitto (kuudelle)

• 2 pientä sipulia 
• 1 porkkana 
• pala palsternakkaa 
• 3 cm pala selleriä 
• 3 valkosipulin kynttä 
• oliiviöljyä 
• 1 dl kuivaa valkoviintä 
• 2 prk säilyketomaatteja 
• vettä 
• suolaa 
• mustapippuria 
• 400 g mozzarellaa 
• nippu tuoretta basilikaa  

Kuori ja pilko sipuli, porkkana, palsternakka ja selleri pieniksi kuutioiksi. Lämmitä kattilassa reilu loraus oliiviöljyä ja kuullota vihanneksia muutama minuutti, älä ruskista. Kaada sitten kattilaan viini ja anna kiehahtaa. Hienonna myös valkosipulit sekä tomaatit ja lisää ne sekä tomaattien mehu ja muutama desi vettä, jotta keitto mahtuu kiehumaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja anna hautua hiljalleen kiehuen 20-30 minuuttia.

Ota kattila pois levyltä ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Soseuta myös mozzarella ja basilikan lehdet joukkoon.

Tarkista maku ja tarjoile.

Grillipitsaa

Epäterveellisyysteema jatkui tänään lounaspitsalla. Kokeilimme ensimmäistä kertaa paljon hehkutettuja grillipitsoja ja ei niitä turhaa kehuttu ole! Nyt ei ole enää mitään syytä saada mökille uunia kun pitsaakin voi tehdä tulella... =P

Pitsapohjaohjeen nappasin täältä. Pohjasta tuli erittäin hyvä, pinnalta rapea ja sisältä kuohkea. Me leivottiin taikinasta neljä pienehköä pitsaa, mutta melkein suosittelisin tekemään ennemmin kuusi minipitsaa. Niiden pohjien käsittely kun ei ollut ainakaan minulle erityisen helppoa.. Lisäksi niistä kannattanee tehdä hitusen normaalia paksumpia..

Pitsapohja

• 30 g tuorehiivaa
• 2 1/2 dl kädenlämpöistä vettä
• 7 1/2 dl erikoisvehnäjauhoja
• 1 tl suolaa
• 1 dl oliiviöljyä 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja jauhot vähitellen. Sekoita ensin puuhaarukalla ja vaivaa sitten taikinaa voimakkaasti noin 10 minuuttia. Lisää oliiviöljy ja vaivaa lisää. Peitä kulho leivinliinalla ja anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi vedottomassa, lämpimässä paikassa. 

Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle leivinalustalle ja vaivaa hyvin. Jaa taikina neljään (tai kuuteen) osaan ja kauli yksi pala kerrallaan ohueksi pohjaksi. Peitä muut palat liinalla, etteivät ne kuivu. Anna pohjen kohota noin 15 minuuttia liinan alla. 

Grillissä tehty pitsa eroaa uunipitsasta siten, että pohja täytyy esikypsentää ennen täytteiden laittoa. Voitele pohjat toiselta puolelta oliiviöljyllä ja esikypsennä pohjia grillissä öljypuoli alaspäin pari minuuttia. Lisää täytteet ja paista kuvun alla kunnes juusto on sulanut ja pohja kypsynyt. Huomaa ettei pintaan tule väriä samalla tavalla kuin uunissa paistettaessa.

Laitoimme pitsoihin tomaattikastikkeen ja juustoraasteen lisäksi vaihtelevasti täytteitä: hirvisalamia, sipulia, jalopenoja, aurinkokuivattuja tomaatteja, aurajuustoa. Kaikki täytteet ehtivät lämmetä hyvin parin minuutin paiston aikana. Aurajuusto ei ehtinyt sulaa kunnolla, mutta hyvää se oli silti. Sipuli jäi hieman kitkeräksi, joten se kannattaisi varmaan käyttää pannun kautta seuraavalla kerralla. 

Tomaattikastikkeen tein lisäämällä purkilliseen paseerattua tomaattia sipulia, valkosipulia, suolaa, valkopippuria, basilikaa, oreganoa, timjamia, paprikajauhetta, chilijauhetta, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa, murskattuja fenkolinsiemeniä ja yhden tähtianiksen. Kiehuttelin seosta tunteroisen ja nappasin tähtianiksen pois. Tuo fenkoli on aika vinkeä lisä ja se maistuu kyllä soossista läpi. Sain siihen vinkin joskus Glorian ruoka- ja viini -lehdestä. 

Halsterileivät

Halsterissa tehdyt lämpimät voikkarit on meidän yleisin mökki-iltapala heti makkaran jälkeen. Niissä on parasta se, että niitä voi tehdä tsiljoonalla eri tavalla ja tietysti ne ihanat raidat leivän pinnalla!

Tänä iltana halsterileivät ei olleet varsinaisesti suunnitelmissa, mutta koska illallinen skipattiin stydin lounaan vuoksi, ilmaantui iltapalalle yhtäkkiä tarve. Lounaan närästysteemalla jatkettiin, ja leivät saivat täytteekseen sinappia, tomaattia, paprikaa, hirvisalamia, sulatejuustoa ja aurajuustoa. Slurps! 

Ei ollut sitten se terveellisin päivä tämä perjantai, mutta who cares, mulla alkoi tänään loma! :)